Jos hallituksen linjaus toteutuu, Suomesta tulisi yksi raskaimmin kirjoja verottavista maista Euroopassa. Yleisin kirjojen alv-prosentti Euroopassa on kuusi ja esimerkiksi Norjassa kirjoista ei makseta arvonlisäveroa lainkaan.
Tässä ajassa, kun Pisa-tulokset romahtavat, on suorastaan karmaisevaa suunnitella kirjojen arvonlisäveron nostamista. Jo nyt opettajilla on huoli nuorista, jotka eivät opi kunnolla lukemaan. Huono lukutaito heijastuu kaikkeen oppimiseen.
Pisa-tulosten romahdusta selitetään digilaitteiden käytön lisääntymisellä. Selitys ei ole vakuuttava, kun kuitenkin naapurimaa Viro on Euroopan paras Pisa-maa ja Virossakin digilaitteiden viihdekäyttö on runsasta.
Yksi selkeä ero meillä on Viroon nähden. Eurostatin mukaan virolaiset käyttävät eniten aikaa lukemiseen 15 tutkitusta maasta. Virossa ajatellaan yhä, että koulutus takaa sosiaalisen nousun. Naapurimaassamme osataan tehdä lukemisesta myös houkuttelevaa. Viron kansalliskirjasto piti esimerkiksi viime kesänä Tallinnassa kasvihuoneeseen rakennettua pop up -kirjastoa. Myös Tallinnan matkustajasatamassa oli laivamatkustajille tarkoitettu matkakirjasto, jonka hyllyiltä sai napata risteilylle mukaan lukemista.
Suomessakin pitäisi tuoda lukemista enemmän osaksi normaalia arkea. Ensimmäisenä pitäisi nollata kirjojen ja lehtien arvonlisävero.
Medialiitto teetti viime vuonna EY Economic Advisorylla selvityksen arvonlisäveron laskemisen taloudellisista vaikutuksista. Jos lehtien ja kirjojen alv lasketaan nollaan, kirjojen ja lehtien hinnat laskevat 1,7–3,6 prosenttia ja niiden nettomyynnin arvioidaan kasvavan 104 miljoonalla eurolla. Lisäksi alan työllisyys lisääntyisi 451 henkilötyövuodella.
Teija Uitto