Mistelin alla

0
Misteli kasvaa puiden päällyskasvina.

Joulun aikaan liittyy monia eläimiin ja kasveihin liittyviä perinteitä. Linnuille viedään kauralyhteitä ja kotiin tuodaan juhlapuuksi kuusi. Koristeina käytettävien havujen ja eri joulukukkien lisäksi Suomessakin on yleistynyt eurooppalainen tapa ripustaa kattoon tai oviaukkoihin mistelinoksia.

Ensimmäiset mistelin alla suutelemiseen liittyvät jouluperinteet ovat yleistyneet 1500-luvun Englannissa, mutta muualla Euroopassa mistelivillitys odotutti itseään vielä muutaman vuosisadan ajan. Perinteen mukaan mistelioksan alla kohdatessa on lupa suudella, ja jokaista suudelmaa kohden oksasta on poimittava marja. Kun oksa on lopulta marjaton, se on menettänyt taikansa. Niinpä joulukoristeiksi on hamuttu mahdollisimman runsasmarjaisia oksia.

Misteli on hyvin tuore tulokas Suomen luonnossa. Ensimmäiset havainnot kasvista on tehty Turussa vuonna 2016. Mistelin lähimmät luontaiset esiintymät ovat Ruotsissa Tukholman seudulla. Ei tiedetä, onko misteli levinnyt luontaisesti lintujen mukana, vai ovatko Suomen ensimmäiset mistelit saaneet alkunsa joulukoristeina käytetyistä tuontimisteleistä.

Suomeen rantautumisen jälkeen kasvi on kuitenkin levinnyt hiljalleen. Kartoituksissa sitä on löytynyt Turun lisäksi ympäryskunnista Naantalista, Raisiosta ja Kaarinasta. Yksittäisiä esiintymiä on löytynyt myös muualta Varsinais-Suomesta.

Suomen luonnossa tavattava kasvi on euroopanmisteliä. Se jakautuu eri lähteitten mukaan vähintään neljään eri alalajiin, jotka eroavat toisistaan marjojen värityksen, lehtien muodon ja suosimiensa isäntälajien perusteella. Osa alalajeista kasvaa myös havupuiden oksilla, mutta Suomessa kasvavat mistelit suosivat lehtipuita. Erityisen mieluisia isäntälajeja ovat kartoituksen mukaan poppeli, lehmus ja omenapuu.

Mistelin tiedetään leviävän lintujen mukana. Linnut nielevät marjoja, joiden makea ulkokuori houkuttelee niitä puoleensa. Lintujen ulosteen mukana leviävät siemenet tarttuvat hyvässä lykyssä sopivan isäntälajin puun oksille. Tahmeapintainen siemen tarrautuu kiinni runkoon. Se alkaa kasvattaa sirkkajuurta, joka hakeutuu isäntäpuuta kohti, sulattaen määrätietoisesti tiensä kaarnan läpi.

Ensimmäiset elinvuotensa nuori mistelintaimi kasvattaa juuria isäntäpuun sisään. Vasta sen jälkeen versot lähtevät kasvuun. Puun kyljessä näkyvä pieni mistelintaimi on iältään vähintään muutaman vuoden vanha.

Misteli on kaksikotinen kasvi, eli sen yksilöt ovat joko koiras- tai naaraspuolisia. Vain naaraspuoliset kasvit tekevät marjoja. Marjomisikäinen misteli on Suomen olosuhteissa nuorimmillaan noin viisivuotias. Joulukoristeeksi kelpaavaa kasvia saa siis tovin etsiä, eivätkä mistelit varpumaisina kasveina kuulu muutenkaan jokaisenoikeuksilla kerättävien kasvien joukkoon.

Lounais-Suomessa voikin lähteä joulun alla romanttiselle misteliretkelle talviseen luontoon siinä toivossa, että vastaan osuu puussa komeileva marjakasvi.

Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän