Yrittäjyysneuvoja Toni Vikama Uusyrityskeskuksesta toteaa, että uusia yrittäjiä ei ilmaannu, koska yleisesti pelätään lamaa (US 16.12.). Kun korot ovat korkealla, inflaatio laukkaa ja rahoituksen saaminen on vaikeaa, vaatii uuden yrityksen perustaminen aikamoista rohkeutta. Toisaalta uusia yrityksiä on perustettu menestyksekkäästi lama-aikanakin.
Tärkeää ei myöskään ole uusien yritysten määrä, vaan se, kuinka moni yritys jää pysyvästi toimintaan.
Vakka-Suomeen tarvittaisiin kuitenkin lisää uusia, nuoria yrittäjiä, sillä yrittäjien keski-ikä on korkea. Esimerkiksi Uudenkaupungin kivijalkaliikkeissä on yrittäjiä, jotka jäisivät eläkkeelle, jos vain yritykselle löytyisi jatkaja.
Voisi kuvitella, että nuoren olisi helpompi jatkaa jo toimivaa yritystä, jolla on asiakaskunta valmiina, kuin perustaa uusi yritys. Yrittäjyysneuvoja Esa Kerkola arvelee, että yrityksen hinnasta voi olla vaikea päästä yhteisymmärrykseen: myyjä myy loistavaa menneisyyttä ja ostaja ostaa epävarmaa tulevaisuutta.
Yrittäjyys on myös haastava leipälaji. Yrittäjien työpäivät venyvät ja lomat ovat harvassa, jos niitä on lainkaan. Yrittäjyys vaatii riskinottokykyä, paljon työtä ja innovatiivisuutta. Houkutteleeko näin rankka yhtälö nuoria?
TYÖ2023-kehittämisohjelman selvityksen mukaan nuoret kaipaavat työelämältä erityisesti vapautta. Y-sukupolvi, eli 1984–1998 syntyneet, arvostavat vapaa-aikaa ja perhettä. Tämä voi olla ristiriidassa esimerkiksi kivijalkaliikkeen pitämisen kanssa.
Yrittäjyys on kuitenkin yhä useamman nuoren mielestä houkutteleva tulevaisuuskuva. Esimerkiksi kevytyrittäjyys ja muut uudenlaiset yrittäjyysratkaisut kiinnostavat.
Maaseudulla hybridiyrittäjyys on jo normaalia arkea. Yhä useampi yhdistää palkkatyön ja yrittäjyyden. Yrittäjyys on murroksessa, kuten on koko työelämä.
Teija Uitto