Silakkaa riittää joulupöytään – Kalastuskiintiöt turvaavat kalakannat

0
Markus Johtela haki sunnuntaina pop-up -tapahtumasta viisi kiloa silakoita joulupöytään jalostettavaksi. Taustalla Selkämeren Jään Marjo Poussu.

Selkämeren Jää järjesti sunnuntaina silakan pop-up -myyntitapahtuman. Aamulla troolarin rantaan tuomasta saaliista myytiin takuulla tuoretta silakkaa joko kokonaisena tai fileenä muutamassa tunnissa noin 400 kiloa.

Yhtiön toimitusjohtaja Henri Lomppi on tapahtuman suosioon tyytyväinen ja lupailee, että vastaavia tempauksia järjestetään tulevaisuudessakin muutaman kerran vuodessa.

– Kävijöitä oli noin 150. Suomalaiset syövät silakkaa vain noin 200 grammaa vuodessa, joten kerralla meni noin 2000 ihmisen keskimääräinen kulutus, hän sanoo.

Troolarin aamuyöllä tuoma saalis oli kokonaisuudessaan noin 60 tonnia, joten myyty määrä oli siitä vain murto-osa. Valtaosa silakkasaaliista meneekin eläinten rehuksi.

– Harmillisen vähän suomalaiset silakkaa käyttävät eikä silakka ole monenkaan ihmisen kauppalistalla, vaikka sitä on yritetty tuotteistaa helpommaksi. Kokonaisen silakan käsittelytaito on suurelta osain hukassa, ainakin jos puhutaan alle eläkeikäisistä.

– Silakan käyttö ihmisen ravinnoksi on saatava nousemaan ja tälläkin tapahtumalla sitä yritetään pieneltä osin edistää.

Sunnuntain tapahtuman silakoista suurempi osa myytiin kuitenkin kokonaisena. Markus Johtela osti viisi kiloa ja kertoi, että silakka kuuluu erityisesti jouluun, mutta sitä tulee kyllä syötyä ympäri vuoden.

– Olen näes Pyhämaasta, siellä ei ole ollut mahdollista välttää silakan syöntiä, hän selitti syyksi.

Markus ei itse aio kokonaisia silakoita jalostaa, vaan se homma kuuluu emännykselle. Nyt ostetusta satsista tehdään joulupöytään itselle ja vieraille silakkarullia ja marinoituja silakkapihvejä.

Silakoiden lisäksi perheessä syödään muutakin kalaa vähintään kerran viikossa, vaikka mikään himokalastaja Markus ei myönnä olevansa.

– Kala on terveellistä lähiruokaa, sitä kannattaa syödä kun sitä vielä saa.

Syksyllä uutisoitiin ensin, että silakan pyyntikiintiö Selkämerelle pienenee ensi vuodeksi nollaan, mutta neuvottelujen jälkeen ihan niin jyrkkään toimenpiteeseen ei jouduttu, mutta lasku on kuitenkin merkittävä.

– Kiintiö pieneni 30-40 prosenttia alueesta riippuen. Kiintiö on jaettu kalastajien kesken. Aikanaan sai kalastaa niin paljon kuin ehti siihen asti kun alueen kiintiö tuli täyteen. Nykysysteemillä on helpompi ennakoida ja ajoittaa kalastusaikoja oikein, Lomppi sanoo.

Tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista arvioida, miten kukin kalastaja laskee liiketoiminnan kannattavuuden pienennetyllä määrällä. Lähdetäänkö merelle enää lainkaan ja jos, niin milloin. Kiintiöt ovat laskeneet jo useita vuosia peräkkäin ja epätietoisuus tulevasta on tehnyt esimerkiksi investointien kannattavuuslaskelmista haastavia.

Tutkimustulokset ja niihin perustuvat kiintiöt kulkevat hieman tositilanteen jäljessä. Muutama vuosi takaperin silakat olivat osin jopa nälkiintyneitä, mutta tilanne on jo kääntynyt parempaan suuntaan, joten mahdollisesti kiintiöt jollakin aikavälillä alkavat taas kasvaa.

– Kiintiöt ovat lopulta kuitenkin hyväksi, sillä runsas ja terve kalakanta on kaikkien etu.

Jussi Arola

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän