Täältä lähtevät sallattiainekset–Vihannes-Laitila toimittaa joulun alla kuorittua porkkanaa 2,5 miljoonaa kiloa ympäri Suomen

0
Susanna Saari ja Miika Peltola seuraavat, miten tietokoneohjelma blokkaa porkkanat.

Jos joulun alla on Korvatunturilla touhua ja vilinää, niin kiirettä pitää myös Vihannes-Laitilassa.

Kalannissa sijaitsevassa isossa hallissa pestään, kuoritaan ja paloitellaan juureksia. Esimerkiksi lantun menekki kymmenkertaistuu joulun alla ja kun Vihannes-Laitila toimittaa kuorittua porkkanaa ympäri Suomen vuoden aikana yli viisi miljoonaa kiloa, niin siitä joulusesonkina käsitellään puolet eli noin 2,5 miljoonaa kiloa.

– Meidän kovin sesonki alkaa marraskuun puolivälistä ja kestää lähes jouluaattoon. Kaupat tekevät joka vuosi yhä myöhemmin tilauksensa. Elintarvikkeiden säilytysaika halutaan pitää mahdollisimman lyhyenä, Vihannes-Laitilan toimitusjohtaja Tomi Levonen kertoo.

Sesonki lisää kiireitä myös Vihannes-Laitilan tytäryhtiössä, Juuresvakassa, jossa tuotteet pestään, lajitellaan ja pakataan. Sen toimintaa esittelee mies, jonka paidassa lukee Miika-Pantteri. Se on työkavereitten lempinimi valmistuspäällikkö Miika Petteri Peltolalle.

Peltola esittelee, miten pestyt porkkanat kulkevat linjastolla. Porkkanat kuvataan ja tietokoneohjelma blokkaa porkkanat koon perusteella oikeisiin pakkauseriin.

Eniten joulun alla tehtaille, suurkeittiöihin, ravintoloihin ja kauppoihin toimitetaan porkkanaa, sipulia, lanttuja ja punajuurta. Levonen kertoo, että joulun alla oma väki, noin sata työntekijää Kalannissa, tekee vuoroissa töitä. Sesonkiaikana käytetään lisäksi vuokratyövoimaa.

Tuotteet lähtevät Kalannista eteenpäin yhä useammin käsiteltyinä.

– Jouluisin syödään yhä enemmän valmiita laatikkoruokia. Ihmiset ovat niin kiireisiä, ettei joka perheessä enää tehdä itse kaikkia ruokia. Einesten makuun on panostettu ja nuoriso on jo tottunut niiden makuun, Levonen sanoo.

Vihannesten suosio on kasvussa, kun kuluttajat suosivat yhä enemmän kasviksia ja vegaanisia vaihtoehtoja.

– Sallatti tai rosolli on perinteinen joulupöydän herkku. Miten sen kukin sitten tekeekin, projektipäällikkö Susanna Saari toteaa.

Viljelijöiden yhtiö



Vihannes-Laitila Oy on alansa johtava vihanneskauppaa harjoittava yhtiö Suomessa.

Vihannes-Laitilalla on noin 80 omistajaa, joista suurin osa on varsinaissuomalaisia ja satakuntalaisia viljelijöitä.

Yhtiö ostaa tuotteita yli sadalta sopimusviljelijältä.

Vihannes-Laitila etsii maailman parasta porkkanaa

Teija Uitto

Vihannes-Laitila on aloittanut yhteistyön Aistilan asiantuntijoiden kanssa.

– Tänä syksynä toimitimme asiantuntijoille noin 35 porkkanaerää maisteltaviksi. Tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin löytää maailman paras porkkana, Vihannes-Laitilan toimitusjohtaja Tomi Levonen sanoo.

Aistilan taustalla on kolme Turun yliopistotutkijaa, jotka käyttävät uusimpia menetelmiä ja moderneimpia tutkimusalustoja. Tutkimuksia tehdään yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

– Saamme ensimmäiset testitulokset vielä tämän vuoden puolella. Tavoitteena on saada tuloksia, miten esimerkiksi eri lajikkeet, maaperä ja lannoitteet vaikuttavat porkkanan makuun, projektipäällikkö Susanna Saari kertoo.

Aistila sai maisteltaviksi 35 eri porkkanaerää, eri viljelijöiltä, eri lohkoista ja eri maalajeilta. Testeissä arvioidaan porkkanoiden maku, mehukkuus ja suutuntuma.

– Makutestien tuloksia voidaan analysoida yhteistyössä Luonnonvarakeskus LUKE:n kanssa pidemmälle ja tätä kautta voidaan löytää parhaat mahdolliset viljelymenetelmät hyvänmakuisen porkkanan viljelyyn, Levonen lupaa.

– Parhaimmillaan tämä voisi olla meillä vastaava tuote kuin Ison-Britannian Jersey royal -varhaisperuna, jota pidetään erityisenä herkkuna.

Vihannes-Laitila aloitti makutestit porkkanoilla, mutta Levosen mukaan testejä on tarkoitus laajentaa myös perunalajikkeisiin ja muihin vihanneksiin.

Sallatti vai rosolli?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Joulun punertavasta juuressalaatista käytetään Suomessa nimityksiä rosolli ja sallatti.

Suomen kielitoimiston mukaan rosolli-nimi on lainaa venäjän murteesta, jossa sana rossól tarkoitti alkuaan suolavettä. Sittemmin sana on siirtynyt tarkoittamaan myös suolaliemeen säilöttyjä ruoka-aineita ja niistä valmistettua ruokalajia.

Rosollia aiemmin Suomessa on tunnettu sallatti ja sallaatti sekä Etelä-Pohjanmaalla sinsalla. Nämä kaikki pohjautuvat nimitykseen sillisalaatti, joka taas on lainaa ruotsin kielestä (sillsallad). Tästä ruotsin sanasta on tietoja jo 1600-luvun keskivaiheilta.

Lähde: Kotimaisten kielten keskus, Kirsti Aapala

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän