Ulkotiloissa olevat julkiset kellot ovat Suomessa keskusta-alueilla yleisiä, mutta nykyaikana nekin ovat vähentyneet. Vaikka henkilökohtaisia kelloja löytyy jokaiselta kännykästä tai käsiranteesta, on julkisilla kelloilla vielä iso merkitys kaupunkikuvassa torien tai julkisen liikenteen asemien lähettyvillä.
Uudessakaupungissa on keskustassa tällä hetkellä näkyvissä kaksi julkista kelloa. Uuden kirkon tornikellon lisäksi digitaalinen kello sekä lämpömittari löytyy Alisenkadun ja Sepänkadun kulma risteyksessä Säästöpankin seinustalta. Aiemmin julkisia kelloja on löytynyt muun muassa Koulukadun Kräkin talon katolta sekä Osuuspankista.
Uuden kirkon tornikello on kuitenkin merkittävin julkinen kello ulkoilmassa. Kaupunkilaiset ovat katsoneet siitä aikaa jo vuodesta 1863 lähtien. Tornissa kellotaulu näyttäytyy neljään ilmansuuntaan noin 40 metrin korkeudessa merenpinnasta.
– Nykyinen kellon moottori on vaihdettu muutama vuosi sitten ja syksyllä tornissa on tehty yleisiä huoltotoimenpiteitä, mutta kokonaisuudessaan kello toimii yksinkertaisesti ja mutkattomasti, seurakuntamestari Ville Virolainen kertoo.
Kello on niin kutsuttu Könnin kello, jonka on rakentanut kelloja valmistaneen Könnin sukuun kuuluva Carl O. Glasberg . Kokonaisuuteen kuuluivat kellokoneisto, punnukset, kellotaulut sekä paljon muita erilaisia akseleita ja osoitinjakomekanismi rattaineen.
Punnuskäyttöinen kello toimi tornissa valmistusvuodesta aina vuoteen 1990 saakka, jolloin kellon koneisto vaihdettiin sähköiseksi. Aiemmin kellon ajassa pysymisen varmistamiseksi tornissa piti käydä tiuhaan tahtiin, joten uuden koneiston avulla kello pysyy paremmin ajassa.
Alkuperäinen Könnin kello on kuitenkin tornissa edelleen olemassa.
– Kello pysyy muuten hyvin ajassa, mutta talvi- ja kesäaikoihin siirtymisissä voi tulla välillä ongelmia. Silloin kone saattaa siirtää kelloa vähän kuin oman mielensä mukaan, Virolainen sanoo.
Tornissa koneistosta lähtee jokaiseen kellotauluun vipuvarsi, joka pyörittää viisareita kellotaulussa koneiston antamien käskyjen mukaisesti. Kirkon sakariston eteisestä löytyy koneiston tietokone, joka pitää huolen varsinaisesti ajan ohjaamisesta.
– Tornissa oleva koneisto joutuu aika kovalle kuormalle, kun yksi moottori pyörittää neljää vipuvartta. Monessa muussa kirkossa saattaa olla jokaista kellotaulua kohden oma moottorinsa, Virolainen huomauttaa.
Tornikello ja varsinaiset kirkonkellot eivät kuitenkaan ole yhteydessä toisiinsa, vaan kirkonkelloja ohjaa oma aika ja koneisto.
Kirkkopuiston puiden oksat ovat kasvaneet sen verran, että kesällä lehtiset oksat voivat hankaloittaa ajan katsomista lähietäisyydeltä. Kauempaa katsottuna puolestaan kellotaulu on jo hieman haalentunut, joka sekin vaikuttaa ajan näkymiseen.
Lähitulevaisuudessa kirkkoon onkin suunnitteilla isompi remontti, jossa kirkon tiiliverhoilu pitää korjata ja samassa kunnostettaisiin myös kellotauluja.
Kaikesta huolimatta tornikello on hallitseva osa kaupungin yleisilmettä, mistä edelleen katsotaan aikaa. Ja huomautetaan varsinkin silloin, jos kello näyttää väärää aikaa.
– Silloin kun moottori edellisen kerran vaihdettiin, niin muistan saaneeni kyselyitä siitä, mutta samalla ihmiset olivat helpottuneita, kun kuulivat kellon olevan pysähdyksissä vain viikon, Virolainen naurahtaa.
