Mervi Levasella on ollut tapana päättää Runonkulman gallerian vuosi kutsunäyttelyyn, johon hän valitsee teeman ja taiteilijat. Tänä vuonna Veden väri -näyttelyyn valikoitui seitsemän taiteilijan töitä.
– Keksin ensin teeman. Halusin sen olevan jotain veteen liittyvää, Levanen kertoo ensiasetelmasta.
Hän uskoi, että tämä teema inspiroisi monia ja oli oikeassa. Halukkaita on aina jonkin verran enemmän kuin gallerian seinille mahtuu.
Sopivat taiteilijat löytyivät melko helposti. Vaikeampaa onkin aina teosten sovittaminen yhteen. Tietokoneen ruudulla taulut menivät teemoittain sikinsokin ja niin Levanen ajatteli aluksi tehdä galleriassakin.
– Ajattelin sekoitella tauluja keskenään, mutta en taaskaan niin tehnyt, Levanen huokaa.
Taiteilijoista Elisa Haapasalo ja Susanna Pihlaja ovat uusikaupunkilaisia ja Heikki Ellä on kotoisin Kalannista, mutta asuu nykyään Porissa.
Eurajokelainen Anna-Kaisa Juhola , raisiolainen Helena Heinonen , helsinkiläinen Annaleena Huhtaniska ja raumalainen Maija Esko olivat myös kaikki tavalla tai toisella Levaselle tuttuja nimiä.
– Annaleena on ihan uusi tuttavuus, mutta muut ovat tuttuja, Levanen kertoo.
– Kun hän haki, katsoin nimeä, että jostakin hän on tuttu. Hän on kuvisopettajien facebook-ryhmässä mukana, Levanen naurahtaa.
Kun teemana on Veden väri, on näyttelyn yleisilme sininen, mutta näkyy seinillä paljon muitakin värejä. Eikä vedenkään ole pakko näkyä.
– Teemassa ei pidä välttämättä olla vettä, vaan voi olla muutakin, luontoelementtejä maalauksissaan suosiva Elisa Haapasalo sanoo.
Uusikaupunkilainen Haapasalo oli tehnyt kolme työtä ihan tätä näyttelyä varten.
Myös Anna-Kaisa Juhola on tuonut Runonkulman galleriaan tänä vuonna valmistuneita maalauksia.
– Osuva teema, korallimaalauksia tehnyt Juhola iloitsee.
Osa töistä oli jo melko pitkällä ennen kuin hän tiesi näyttelystä.
– Olin tehnyt jo alustavasti, mutta kun teema tuli, jatkoin, pääasiassa akryylimaalauksia tekevä Juhola sanoo.
Erään työn pohjalta paljastuu veden haltija, kun katsoo tarkemmin.
– Vesi on aina ollut läsnä. Olen aina asunut veden äärellä ja nytkin joen vieressä, Raumalla ja Eurajoella asunut Juhola sanoo.
Heikki Ellän työt ovat valmistuneet viimeisen 3–4 vuoden aikana. Häneltä on aiemmin ollut Runonkulmassa abstraktimpaa taidetta, mutta nyt hän toi maisemamaalauksia.
– Viime vuosina olen tehnyt aika paljon keramiikkaa. Vaimon kanssa aloitimme harrastuksen. Se on vienyt aikaa maalaamiselta, tasaisin väliajoin uudistuva taiteilija sanoo.
Vesiväritöistä Ellä sanoo olevansa yhteen tyytyväinen, se kun on kuulemma harvinaista. Osalla tauluista on esikuva, vaikka moni syntyy mielikuvituksen tuotteena.
– Aika paljon päästä, mutta kalliot ovat Pyhärannasta. Maalasin vain majakan taustalle, Ellä kertoo ja jatkaa, että yhden työn esikuva löytyy todennäköisesti Makean veden altaan rannalta.
Susanna Pihlajalle Runonkulma on hyvin tuttu paikka. Hän innostui heti nähtyään teeman.
– Tuli tunne, että tämä on mun elementti. Maalausten takana ovat alitajunnaiset vedet.
Syvyys on olennaista Pihlajan maalauksissa. Usein melko tummasävyiset teokset syntyvät ”alitajunnan mudissa”.
– Kolme työtä tein tätä varten. Yksi oli ennestään olemassa, sekatekniikkaa suosiva Pihlaja sanoo.
Karhean pinnan Pihlaja on tehnyt hiekan tai silkkipaperin avulla.
Annaleena Huhtaniskan maalauksissa on maisemia sekä ihmishahmoja.
– Jotain voi päätellä siitä, että yhden maalauksen nimi on Aino, Levanen viittaa Kalevalan hahmoon.
Raumalainen Maija Esko on tuonut paikalle näyttelyn suurimman työn, kankaan. Esko on ollut yhteisnäyttelyissä ennenkin mukana.
Helena Heinosen työt puolestaan edustavat näyttelyn toista päätä. Häneltä on huovutustekniikalla valmistuneita lintuja. Heinonen on tuttu monelle uusikaupunkilaisellekin, sillä hän on opettanut Vakka-opistossa huovutuskursseilla.
Teokset ovat näytillä Runonkulman galleriassa ainakin 23.12. asti, mutta Levanen pitää todennäköisenä, että välipäivinäkin on mahdollisuus tutustua näyttelyyn.
