Kirjahyllyjen paluu

Eteeni ilmaantui kauan odotettu ongelma. Hankkimani kirjat eivät enää meinaa mahtua ruotsalaisen huonekalujätin kuution muotoiseen hyllykköön, sillä se on alun perin hankittu vinyylejä varten, jotka vievätkin suurimman osan kuutiohyllyn tilasta. Olen haaveillut jo pitkään kirjahyllystä. Unelmieni hylly on kolme metriä leveä ja huoneen korkuinen. Sellaisia oli lapsuudenkodissani peräti kaksin kappalein.

Omaan talooni ei valitettavasti mikään kirjahyllyjen jättiläinen mahdu. Unelmieni hylly odottaa minua siis tulevaisuudessa, unelmieni talossa. Vilkaisin nopeasti käytetyn tavaran jälleenmyyntisivuja, mutten löytänyt hyllyä, joka mahtuisi kotiini, miellyttäisi silmääni ja olisi vielä opiskelijan kukkarolle sopivan hintainen. Päivittelin ongelmaani muutamallekin eri ystävälleni, ja sain saman vastauksen; kirjahyllyt eivät ole enää muodissa.

Vaikka edelläkin mainittu ruotsalainen huonekalujätti myy kymmeniä erilaisia hyllyjä, ei kirjahyllyjä enää näy suomalaisissa kodeissa. Selailin huvikseni asuntojen myynti-ilmoitusten kuvia, ja kirjahyllyt loistivat poissaolollaan. Seinälle on korkeintaan nostettu muutama lankku, joihin on ostettu ruotsalaisen huonekalujätin myymiä sisustuskirjoja.

Suomalaisten lukutaito on toistaiseksi hyvällä tolalla, mutta erityisesti nuorten lukutaito on ollut laskusuhdanteinen jo pitkään. Sukupuolten väliset erot lukutaidossa ovat hälyttävän suuret, ja parhaiten ja heikoiten pärjänneiden ero kasvaa. Nämä erot näkyvät myös PISA-tuloksissa.

Lukutaidon heikkeneminen laitetaan helposti älylaitteiden syyksi. Onhan siinä perää, sillä kyllähän aikuisetkin löytävät ruutujen äärelle työpäivän jälkeen, joten mikseivät lapsetkin. Somealustojen käyttö edistää lyhyiden viestien ja kuvien kulutusta, ja tämä saattaa vaikuttaa kykyyn käsitellä pidempiä ja monimutkaisempia tekstejä.

Hektinen elämä, tehokkuutta vaativa työ, harrastukset ja ihmissuhteet vievät arkielämästämme niin suuren siivun, ettei välttämättä tule mieleen avata kirjaa television sijaan. Äänikirjapalvelut ja podcastit tuovat kirjat kuunneltavaan muotoon, ja kyllä niidenkin avulla sanavarasto laajenee. Lukutaitoa ne eivät kuitenkaan tarjottimella tuo.

Lukukeskuksen mukaan lukukielteisten vanhempien, ja samalla myös lasten, määrä on kasvanut. Koronan aiheuttamana poikkeusaikana joka neljäs suomalainen kertoi kuitenkin lukeneensa enemmän kuin normaalisti. Onko tosiaan niin, että rauhallinen lukuhetki töiden ja arjen harrastusten lomassa järjestynee vain pandemian toimesta?

Lukeminen, kuten eivät kirjahyllytkään, ole selvästikään enää in. Lukutaito on perusta oppimiselle, ja se avaa ovia jatko-opintoihin ja työpaikkoihin. Se mahdollistaa kansalaisten osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Ilman lukutaitoa on vaikeampi tuottaa tekstiä, hakea tietoa ja ennen kaikkea arvioida tiedon paikkansapitävyyttä. Lukutaito ei ole vain yksittäinen taito, vaan se on perustana monille muille taidoille. Siksi sen merkitys yhteiskunnan toiminnassa on korvaamaton.

Vaatetrendit tulevat ja menevät noin 20 vuoden sykleissä. Nyt olisi siis oikea aika ostaa pois kirpputorien ja kuolinpesien massiivipuiset hyllyjärkäleet, ja täyttää ne kirjoilla. Jos kirjoja ei omasta takaa löydy, on syytä kipaista suomalaiseen ylpeyteemme, eli kirjastoon. Nimittäin juuri keksimästäni vuoden 2024 trendiennusteesta löytyvät kirjat, lukeminen ja kirjahyllyt.

Sanni Artiola

opiskelija