Laulajat alkavat käydä laulua läpi ääniala ja pala säkeistöstä kerrallaan. Kun tenorit ja bassot ovat saaneet omat osuutensa valmiiksi, on aika antaa kuoron soida. Ja komealtahan se kuulostaa, kuten mieskuro aina.
Mieskuorossa on musiikin ohella kyse myös miehistä.
– Meidän kuoromme, Uudenkaupungin Laulu-Veikot, perustettiin vuonna 1949. Tuolloin sotien jälkeen oli mieskuorotoiminta Suomessa voimissaan. Kuoroihin liittyi paljon sodan kokeneita miehiä ja Karjalasta evakkoon lähteneitä, heille mieskuoro oli varmasti tuttu ja turvallinen yhteisö. Toisaalta valvontakomissio piti suomalaisia tiukasti silmällä ja monet järjestöt lakkautettiin, mutta kuorolaulu sentään katsottiin hyväksyttäväksi harrastukseksi, kuvailee Harmovaara.
Tässäkin kohtaa suomalaiset keksivät keinon kertoa oman mielipiteensä.
– Tuolloin kuorojen ohjelmistoissa oli paljon isänmaallisia, Suomen noususta ja kukoistuksesta kertovia lauluja, mutta koska nämä laulut oli alunperin kirjoitettu keisarinvallan aikana, ei niiden esittämiseen puututtu, selvittää Harmovaara.
Pekka Harmovaara kokee, että mieskuoroissa elää yhä vahvana ajatus laulajaveljistä.
– Minä myös allekirjoitan ajatuksen kuoron synnyttämästä veljeydestä. Kuorossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikkien panos on yhtä tärkeä. Sillä mitä teet siviilielämässä, ei ole mitään merkitystä, painottaa Laulu-Veikkojen puheenjohtaja Tapio Ruusola.
Ruusolan mukaan yhteisten musiikkielämysten ohella kuoroharrastuksen parasta antia ovat yhteiset, usein ikimuistettavat kokemukset.
– Ja kieltämättä mieskuorohuumori on ihan oma lajinsa, lisää Ruusola hymyillen.
Joulutauon jälkeen Laulu-Veikot ovat aloitelleet kevätkautta laulun ja naisten parissa.
– Historiansa aikana Laulu-Veikkojen ohjelmistoon on kuulunut paljon lauluja naisista. Olen ajatellut, että voisimme kaivaa näitä lauluja esiin, harjoitella ne uudelleen ja rakentaa niistä konsertin ”Laulujemme naiset”, paljastaa kuoronjohtaja Harmovaara.
– Nainen taitaa olla yksi yleisimmistä aiheista. Laulujemme miehet olisi huomattavasti lyhyempi ohjelmisto. Naisista kertovia lauluja on vieläpä hyvin erilaisia, aina serenaadeista huumorilauluihin, kertoo Harmovaara.
Sopiva aika kyseiselle konsertille voisi olla keväällä 2025.
– Toki meillä on tämän vuoden aikana pienempiä esiintymisiä, kuten vapunpäivänä Vallilan portailla ja Kalannin torilla sekä kaatuneiden muistopäivänä. Lisäksi meillä on jo valmisteltu ohjelmistoa veteraanipäivää varten, Harmovaara laskee.
Vaikka kuoro on jo aloittanut kevätkautensa, niin riveihin kaivataan yhä uusia laulajia. Aiempaa kokemusta kuorolaulusta ei tarvitse olla.
– Jos olet laulutaitoinen, sinulla on sävelkorvaa ja rytmitajua ja laulaminen mieskuorossa kiinnostaa, niin ota ihmeessä yhteyttä. Laulu-Veikot toimii nykyään kansalaisopiston alaisuudessa, joten tarkemmat tiedot löytyvät Vakka-Opiston sivuilta, toteaa kuoron puheenjohtaja Tapio Ruusola.
– Ja jos nyt ei ole oikea aika liittyä kuoroon, niin mukaan saa toki tulla myöhemminkin, muistuttavat Pekka Harmovaara ja Tapio Ruusola.