Pitkä ja kova pakkasjakso laittaa talojen rakenteet ja talotekniset järjestelmät koetukselle.
– Jo viikonloppuna kävimme sulattamassa jäätyneitä vesiputkia ja myös tänään maanantaina on riittänyt avuntarvitsijoita, kertoi Jukka-Pekka Herrala Kiinteistöhuolto Herrala Oy:stä.
Herrala arveli, että osittain syynä on se että moneen vuoteen ei ole ollut näin pitkiä, yhtenäisiä pakkasjaksoja.
– Kun muutamaan talveen ei ole olut pitkiä pakkasjaksoja, niin kiinteistön omistajalta on voinut helpommin unohtua auki esimerkiksi vesijohdon kanssa samassa tilassa oleva raitisilmaventtiili.
Riskikohteita ovat myös talojen viileät eteiset ja varastotilat.
– On ymmärrettävää, että näin kalliin sähkön aikana tekee mieli nipistää ns. turhien tilojen lämmityksestä. Mutta jos kyseisessä tilassa kulkee vesi- tai viemäriputki, olisi tila pidettävä lämpimänä, muistutti Herrala.
Myös lauhtuminen voi johtaa laite- ja putkirikkoihin. Näin siksi että pitkän kestäneet pakkaset ovat pureutuneet tiukasti ja syvälle talojen rakenteisiin.
– Kun kiinteistöjen lämmitys säätyy ulkolämpötilan mukaan, sisälämpötila ei ehkä lähdekään toivotulla tavalla nousuun vaan päinvastoin viilenee, kun rakenteisiin varastoitunut kylmä hohkaa huoneisiin. Lämpötilan säätökäyrää voi tilapäisesti nostaa tilanteen tasaamiseksi, neuvoi energia-asiantuntija Juhamatti Meetteri Motivasta.
Lisäksi paineenvaihtelu saattaa heikentää vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän toimintaa ja jopa aiheuttaa vuotoja.
– Pattereiden, lämmitysverkoston tai esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen ilmaaminen voi olla tarpeen. Toimenpiteen voi tehdä itse tai tarvittaessa pyytää huoltoliikkeen apuun. Joissakin taloyhtiöissä pattereiden ilmaaminen tehdään aina huoltoyhtiön toimesta, Meetteri sanoo.
Vesiputkien jäätyminen havaitaan yleensä sään lauhtuessa. Juhamatti Meetteri varoittelee asukkaita ryhtymästä omatoimiseen sulatukseen lämpöpuhaltimien kanssa. Kun jää lämpenee, se laajenee ja rikkoo herkästi putkia ja liittimiä. Lisäksi riskinä on rakenteiden kuumeneminen ja jopa palovaara.
– Tärkeintä on, että asukas tarkkailee vesiputkien ja viemärien kuntoa lauhtumisen yhteydessä, ja hälyttää ammattilaisen huoltotöihin, jos tarve ilmenee. Lisäksi tarkastuslistalle kannattaa ottaa lämpökaapelit, salaojat ja sulamisvesien ohjaus pois talon välittömästä läheisyydestä.
Nopea lauhtuminen saattaa myös lisätä kosteutta rakenteissa tai suojasäällä sulamisvedet imeytyä rakenteisiin, mikä pahimmillaan johtaa kosteus- ja homeongelmiin. Ilmanvaihtolaitteen suodattimet voivat jopa kastua, jos sisätiloihin muodostuu ylimääräistä kosteutta. Huurteen ja jopa jään muodostuminen ilmanvaihtokanaviin ja suodattimiin on mahdollista. Tukkeutuminen haittaa ilmanvaihtokoneen toimintaa. Meetteri suosittelee tarkastamaan ulkoilmasäleikön ja tarvittaessa puhdistamaan ritilän harjalla, samoin suodattimeen mahdollisesti muodostunut jää on syytä rapistella pois.
Kun pakkasista ja lauhtumisesta palataan tavanomaiseen arkeen, on hyvä kertaalleen tarkastaa kiinteistön lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien asetusarvot ja palauttaa säädöt perustilaan. Tilojen ja käyttöveden lämmityksen älykäs ohjaus ylläpitää asumismukavuutta energiataloudellisuus huomioiden.
– Etenkin sähkölämmitteisissä kodeissa kaikkea sähkönkäyttöä kannattaa ohjata vuorokauden ja viikon edullisimmille tunneille. Se on taloudellisesti järkevää ja tukee sähköjärjestelmän tilaa muuttuvissa tilanteissa, neuvoi Meetteri.
