Oppimistulosten kääntäminen nousuun  vaatii aikaa ja useita erilaisia toimia

0

Uusimmat PISA-tulokset, joiden mukaan oppimistuloksemme ovat edelleen laskeneet, ovat erittäin huolestuttavia. Oppimistulosten lasku on koko 2000-luvun jatkunut murheellinen trendi, johon on puututtava monipuolisin keinoin.

Erityistä huolta herättää perustaitojen heikkeneminen. Heikkojen matematiikan osaajien määrä on noussut 2000-luvun alun seitsemästä prosentista 24,9 prosenttiin eli joka neljännen matematiikan taidot ovat heikkoja. Heikkojen lukijoiden osuus on kolminkertaistunut 2000-luvun alun seitsemästä prosentista 21,4 prosenttiin, yli viidennekseen.

Lukutaidossa muutos on suurempi kuin koskaan aiemmin. Lukutaito on kaiken oppimisen ja jopa yhteiskunnassa toimimisen perusedellytys, joten lukutaidon heikkenemisellä voi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia, ellei siihen puututa.

Jo viime vaalikaudella lukutaidon heikkenemiseen etsittiin keinoja monin tavoin muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan aloitteesta laaditulla lukutaitostrategialla ja lukutaito-ohjelmalla. Vaikka hallitus ohjelmassaan lupaa ohjelmalle jatkoa, tulee se käytännössä ajamaan ohjelmaa alas puolittamalla sen rahoituksen ensi vuodelle 700 000 euroon ja tämän jälkeen 250 000 euroon vuodessa.

Orpon hallitusohjelmassa vahvistetaan perustaitojen opetusta peruskouluissa. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuositunnilla, jotka on tarkoitus kohdistaa luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen.

Panostukset perustaitoihin ovat erittäin tervetulleita, mutta kuntien taloudellisen tilanteen heikkenemisen vaikutukset koulutuksen resursseihin ja opettajien määriin ovat huolestuttavia. Samoin hallituksen sosiaaliturvaleikkausten mukanaan tuoma lapsiperheköyhyyden lisääntyminen voi tuoda mukanaan lisää sosioekonomisen taustan mukaan eriytyneitä laskevia oppimistuloksia.

Viime vaalikaudella käsitellessään koulutuspoliittista selontekoa sivistysvaliokunta teki 17 kannanottoa, joissa painopisteenä oli osaamistason nostamisen ohella juuri perustaitojen parantaminen.

Tässä eduskunnan hyväksymässä kokonaisuudessa keinoiksi on nostettu muun muassa konkreettinen ja pitkäjänteinen perustaitojen nostamisen toimenpideohjelma, koulutuksen laadun ja tasa-arvon lisääminen, oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistus, oppilaiden hyvinvoinnin parantaminen, kiusaamisen ehkäisy, segrekaation vähentäminen, opettaja- ja henkilökuntamitoitukset, perusopetuksen opetusmäärät, alan veto- ja pitovoimatekijät sekä täydennyskoulutus sekä uuden kokonaiskuvan muodostaminen siitä minkälainen on tulevaisuudessa tarvittava koulutusjärjestelmä.

Hallitus on perustamassa peruskoulun tulevaisuustyön parlamentaarista seurantaryhmää. Toivon, että tätä viime vaalikauden parlamentaarista sivistysvaliokunnan pohdintaa hyödynnetään tässä työssä.

Viime vaalikaudella Marinin hallitus teki merkittäviä uudistuksia koulutusjärjestelmäämme. Tuolloin toteutettiin muun muassa suuri oppivelvollisuusuudistus ja vahvistettiin monin tavoin varhaiskasvatusta.

Nyt tulee keskittyä erityisesti peruskoulun ja perustaitojen oppimisen vahvistamiseen, jotta jokainen lapsi ja nuori oppii kunnolla lukemaan ja laskemaan ja oppimistulosten heikentynyt suunta saadaan käännettyä. Tässä työssä myös opetussuunnitelmia pitää tarkastella uudistaen ja tehden lisää tilaa lukemiselle ja perustaidoille.

Eeva-Johanna Eloranta

kansanedustaja, sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen, sd

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän