Purkutyöt ohi, nyt alkaa rakentaminen – Kirjasto pääsee jouluksi kotiin

0
Pääkirjasto on toiminut väistötiloissa (oik.) kesäkuusta 2020 alkaen.

Pääkirjastossa on alkamassa peruskorjauksen viimeinen vaihe. Kaupunki ja Rakennus Lehtonen pitivät perjantaina rakennusurakan aloituskokouksen.

– Urakoitsija pääsee aloittamaan täysin puhtaalta pöydältä, sillä pohjatyöt on tehty perusteellisesti, arkkitehti Virpi Tervonen kertoo.

Pääkirjastossa on säilytetty kaikki terveet rakenteet, eli muun muassa hirsiseinät, katot, ikkunat ja kakluunit. Sen sijaan vaurioituneet ja riskipaikat on purettu pois. Viimeisimpänä purettiin alapohjalaudoitus. Rakennuksen maapohja imuroitiin, pääkannattajat tuettiin tarpeellisilta osin ja rakennukselle rakennettiin uusi alapohjalaudoitus.

– Alapohjan seinien liittymät on tiivistetty pellavariveellä, joten tästä on helppo jatkaa rakentamista.

Myös 1980-luvulla valmistettujen ikkunoiden karmit on tiivistetty pellavariveellä.

Tervonen korostaa, että kirjastotalon peruskorjauksen suunnittelussa on noudatettu vanhan, suojellun rakennuksen korjausperiaatteita.

– Merituulikodissa tehtiin saneeraus, jossa rakennuksen käyttötarkoitus edellytti sisätilojen uudistamista osin modernein materiaalein. Pääkirjaston peruskorjaus on perinnekorjaamista, eli käytämme perinteisiä materiaaleja ja rakentamisen menetelmiä, hän vertaa.

Rakennustyö on tavanomaista vaativampaa ja vie myös enemmän aikaa. Kaupunki edellyttää urakoitsijalta muun muassa etukäteen työmalleja menetelmistä, jotta peruskorjaus tehdään oikein.

– Tavoitteena on peruskorjata kirjasto niin hyvin, että se varmasti kestää meidän jälkeen tuleville sukupolville, Tervonen korostaa.

Peruskorjauksessa rakennukseen palautetaan myös sen valmistumisen aikaista tunnelmaa. Rakennus on rakennettu Wasaborgin kortteliin alun perin kouluksi ja sen vanhin osa, Alisenkadun puoleinen siipi valmistui 1854. Koulutaloa laajennettiin 1887–1901.

– Pyrimme tuomaan taloon 1900-luvun alkupuolen tunnelmaa. Jonkin verran kirjastoon tulee vanhempaakin ilmettä, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén sanoo.

Jokaiseen huoneeseen tehdään puolipanelointi ja seinien yläosa tapetoidaan paperitapetilla. Myös valaistuksessa ja kalustuksessa otetaan huomioon rakennuksen ikä ja tunnelma.

– Kirjastohyllyt ovat kuitenkin yksinkertaiset ja toimivat. Ne tehdään kirjaston henkilökunnan toivomuksen mukaan.

Urakoitsijalle on annettu tiukka aikataulu. Sen mukaan kirjasto pääsee muuttamaan takaisin omaan taloonsa loppuvuodesta.

– Voisi sanoa, että jouluksi kotiin, Arvela-Hellén toteaa.

Avajaisissa kävijöitä odottaa erinäköinen kirjasto kuin mistä kirjasto lähti väistötiloihin.

– Pääkirjastossahan oli kipsilevyt ja vaaleankellertävät lasikuitutapetit. Sellaisia ei siis enää tule. Kun pääovesta tullaan sisälle, oven molemmilla puolilla on modernisoidut yleisövessat, eteisen puolella vasemmalla on kirjojen palautuspiste ja varattujen kirjojen noutohyllyt. Oikealle sijoittuu lukusali ja omatoimikirjasto ja niiden perällä on inva-wc, Tervonen kertoo.

Pääovesta suoraan avautuu näkymä lainauspisteelle, joka voidaan sulkea kirjaston omatoimiaikana lasiovin.

– Lainauspiste on siis samassa paikassa kuin ennenkin, mutta näkymä on valoisampi. Ennen lainauspisteen takana sijainneiden työpisteiden ikkunoita ei näkynyt, nyt niistä tuleva valo avautuu lainauspisteeseen.

Kirjaston huonejärjestys muuttuu. Kun aiemmin lasten ja nuorten osasto oli Rantakadun puolella, nyt Rantakadun puoleiseen isoon saliin sijoittuu aikuisten kaunokirjallisuus.

– Siitä Alisenkadun suuntaan sijoittuvat taide- ja musiikkiosasto, lainaustoimisto sekä tietokirjallisuuden osastot ja kirjastojohtajan huone. Alisenkadun puoleiseen siipeen tulee lasten ja nuorten osastot, kirjaston henkilöstön työskentely- sekä ruokailutilat, Tervonen esittelee.

Vaikka pääkirjastoon luodaan 1900-luvun alkupuolen ilmettä, rakennukseen tulee kuitenkin nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja, kuten esimerkiksi syrjäyttävä ilmastointi. Sitä varten rakennuksen ullakolle sijoitetaan kaksi ilmastointikonehuonetta.

Kaupungin kiinteistöasioista keskusteltaessa on ehdotettu, että myös Passari siirtyisi pääkirjastoon. Sitä arkkitehti Virpi Tervonen pitää mahdottomana.

– Pääkirjastoon ei ole suunniteltu tiloja Passarille.

Myös Arvela-Hellén sanoo, että kirjaston kaikki 1200 kerrosneliötä tarvitaan niille toiminnoille, joita nykykirjastolta vaaditaan. Pääkirjastoon tulee muun muassa omatoimikirjasto, tutkijatilaa, tietokoneita asiakkaiden käyttöön, tapahtumatila sekä lapsille ja nuorille pelitilaa. Passari ei mahtuisi nykyisessä muodossaan kirjastoon.

Silti taloon ei edes mahdu kaikki tarvittavat toiminnot, vaan Wintteriin tulee digikirjasto, joka on tarkoitettu lähinnä koululaisten käyttöön.

Fakta



Peruskorjauksen eteneminen



Pääkirjaston peruskorjauksen suunnittelu alkoi 2020.

Peruskorjauksen lähtökohtana olivat talon sisäilmaongelmat. Peruskorjaus alkoi ongelmien kartoituksella ja purkutöillä. Sisäilmaongelmien aiheuttajaksi paljastui mm. orgaaninen maa-aines, jota oli jäänyt rossitilaan, sekä rakenteiden ilmavuodot. Rakennuksen rakenteisiin oli kertynyt myös kosteutta.

Purkutyöt hoitivat AsBestMen Oy ja Rakennuspalvelu P. Ketola.

Rakennusurakan voitti kilpailutuksessa Rakennus Lehtonen. Rakennustyön urakkahinta on 1,4 miljoonaa euroa. Urakkaan kuuluvat rakennustekniset työt, vesi- ja viemärityöt, IV-työt ja sähkötyöt.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän