Kauppakamarin Uudenkaupungin osasto sai torstaina vieraakseen Varsinais-Suomen Ely-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Tuovi Päiviön.
Päiviö kertoi kauppakamariosastolle, minkälainen vuosi on edessä liikennehankkeiden suhteen.
– Viime vuosi oli vuosituhannen heikoin. Meillä oli rahaa vain 159 tiekilometrin päällystämiseen. Tänä vuonna korjausvelkarahoitus mahdollistaa 400–500 kilometrin päällystysohjelman.
Teitten kunnossapidon rahoitusta on siis lisätty, mutta Päiviö joutui silti toteamaan heti ilouutisen perään, että vaikka rahaa on, se ei riitä. Tänä vuonna päästään siihen tilanteeseen, että tilanne ei huonone, mutta ei se juuri paranekaan.
– Meillä oli paras tilanne vuonna 2020, kun saimme koronaelvytysrahaa 550 kilometrin päällystysohjelmaan. Sellaisia vuosia kuin olisi aina.
Viime vuosina rahoitus on ollut kuitenkin pienempi ja samanaikaisesti kustannukset ovat nousseet. Yhtälö merkitsee, että teiden kunnossapidossa on jatkuvaa korjausvelkaa.
Myös siltojen kunto heikkenee edelleen. Varsinais-Suomessa on valtion omistamilla teillä 109 huonokuntoista siltaa. Uudessakaupungissa oli vielä viime vuonna kahdeksan kipeästi korjaustarpeessa olevaa siltaa. Näistä kaksi, Lokalahdentien Kytömäen silta ja Heikkalantien Myllyojan silta, olivat korjausohjelmassa viime vuonna. Uusia siltahankkeita ei tänä vuonna Uudessakaupungissa aloiteta.
Laitilassa remontin tarpeessa on kymmenen siltaa.
– Niistä kaksi on korjausohjelmassa tänä vuonna. Laitilassa remontoidaan Kaukolantien Kostialansilta sekä Hiekansilta muutetaan putkisillaksi, Päiviö kertoi.
Laitilan eritasoristeyksen suhteen mitään uutta kerrottavaa ei ollut. Päiviö totesi, kuten oli jo tiedossa, ettei eritasoliittymä ole Väyläviraston vuosien 2025–2032 investointiohjelman luonnoksessa.
– Risteyksen tiesuunnitelma on valmistunut ja lainvoimainen tänä vuonna. Hanke olisi toteutettavissa ja se olisi kannattava hanke, se ei silti ole päässyt ohjelmaan, hän tyytyi toteamaan.
Kauppakamariosaston jäsenet kyselivät, mitä pitäisi tapahtua, että eritasoliittymä pääsisi investointiohjelmaan. Siihen Päiviöllä ei ollut antaa vastausta.
Kasitielle on luvassa uudistusta Porin alueelle. Sen lisäksi kasitiellä päivitetään automaatiovalvonnan tutkatekniikkaa.
– Tiedä sitten, onko se autoilijoitten mielestä hyvä hanke, Päiviö naurahti.
Vakka-Suomen kannalta tärkeä tieto oli myös, että yksityistieavustusten määräraha supistuu merkittävästi.
– Mutta rahaa vielä on.
Ely kustantaa yhdessä kuntien kanssa Vakka-Suomessa myös joukkoliikennettä. Päiviö kertoi, että matkustajamäärät eivät ole palautuneet koronaa edeltävään määrään, vaan osa työntekijöistä on jäänyt pysyvästi etätöihin.
– Joukkoliikenteessä on haasteita kohonneiden sopimuskustannusten takia, hän totesi.
Vakka-Suomessa on otettu käyttöön Seutu+-maksu- ja lippujärjestelmä asteittain. Päiviön mukaan se toimii hyvin ja kattaa jopa Uudenkaupungin sisäisen liikenteen.
Ratahankkeet eivät kuulu Elylle. Päiviö kuitenkin muistutti, että Väyläviraston investointiohjelmaluonnoksessa Turku – Uusikaupunki-radan peruskorjaus on huomioitu ja sen kustannusarviona on 140 miljoonaa euroa.
– Poliitikot näistä hankkeista kuitenkin päättävät, virkamiehet vain valmistelevat.
”Y-tie on kuin pujottelurata”
Teija Uitto
Kauppakamarin Uudenkaupungin osaston hallituksen jäsenet esittivät Tuovi Päiviölle tukun toiveita Vakka-Suomen liikennejärjestelyistä.
Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Rami Tähtinen VSV Oy:lta muistutti, miten työntekijät ja materiaalit kulkevat yrityksiin pääasiassa kasitietä ja Kantatie 43:n kautta ja siksi näiden teiden on oltava hyvässä kunnossa.
Antero Karhu Valmet Automotivelta kertoi, että autotehtaalle ajaa päivittäin satoja henkilöautoja Euran, Rauman ja Turun suunnasta. Hän kiitteli siitä, miten kasitietä on kehitetty, on saatu valaistusta, riista-aitoja ja ohituskaistoja. Nyt ongelmallisimpia kohtia ovat Laitilan risteys sekä kantatie 43.
– Kun sillekin pätkälle saataisiin valaistus ja ohitusmahdollisuudet. Maanviljelijät ja koululaiset kun ovat samaan aikaan liikenteessä kuin työmatkaliikenne, hän viittasi kantatie 43:een.
Lasse Vainio Segeriltä jatkoi, että kun kantatie 43:lle sattuu työliikenneruuhkaan yksikin mopoauto, koko letka ajaa hiljaa.
Hän huomautti myös Y-tien kunnosta.
– Sen kunnossapidossa on parantamista. Y-tie on kuin pujottelurata, kun autolla pitää varoa monttuja. Se ei kai ole tarkoitus, hän totesi.
Vainio kertoi, että esimerkiksi heidän perheen autoista on mennyt kahdet vanteet Y-tiellä.
Päiviö myönsi, että Y-tien kunnossapidossa on parantamisen varaa. Kantatie 43:lle hän ei lupaillut ohituskaistoja. Valaistuksesta on hänen mukaansa Laitilan ja Uudenkaupungin kaupunkien kanssa keskusteltu.
Kodjalan ja Kalannin välinen pyörätie on noussut Väyläviraston investointiohjelman luonnokseen.
– Luonnoksessa on kaikkiaan 23 pyörätiehanketta ja Kodjala – Kalanti-pyörätie on kategoriassa yksi. Elyllä ei ole varaa sitä perusrahoituksella toteuttaa, mutta kun investointiohjelmaa toteutetaan, odotuksissa on, että sitä kautta hanke saa valtion osalta toteutusrahoituksensa, Päiviö kommentoi ja muistutti, miten viime vuonna eduskunnan joululahjarahalla kantatien 43:n uudelleenpäällystyksellä poistettiin tien reunan tärinäraita pyöräilijöitten liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.