Uudenkaupungin seurakunnalla on tällä hetkellä noin 10 000 jäsentä. Jos Pyhärannan ja Vehmaan lisäksi seurakuntaan liitettäisiin myös Kustavin ja Taivassalon seurakunnat, nousisi jäsenten määrä 15 000:een.
Uudenkaupungin kirkkoherra Juhana Markkula muistuttaa, että sekään ei olisi Suomen mittakaavassa vielä kovin suuri. Ongelmaksi koituukin se, että kaikissa kunnissa väki ikääntyy ja 10–20 vuoden päästä jäsenmäärä voi olla huomattavasti pienempi.
Suomen väkiluku kasvaa käytännössä vain maahanmuuton avulla. MTV Uutiset raportoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimuksesta, jonka mukaan liki kolme neljästä 20–34-vuotiaasta naisesta ei ole synnyttänyt.
Vaikka monilla on lapsihaaveita vielä myöhemmällä iällä, eivät ne välttämättä toteudu monestakin eri syystä.
Maahanmuuttajien joukossa on paljon eri uskontokuntien edustajia, eikä heistä ole seurakuntien pelastajaksi.
Toinen Markkulan esille nostama haaste on liitosten jälkeinen suuri maantieteellinen koko. Kustavin kirkolta matka Pyhärannan kirkolle vie autolla yli tunnin, talvella enemmänkin.
Kolmas haaste liittyy kiinteistömassaan, jonka kanssa Uudenkaupungin seurakunnalla on jo nyt vaikeuksia. Jo pelkästään kirkkoja olisi liitoksen jälkeen kymmenen.
Kunta- ja seurakuntaliitosten onnistumisia voi tarkastella usein vasta vuosien päästä.
Salon kaupunkiin liitettiin vuonna 2009 yhdeksän kuntaa. Nyt 15 vuotta myöhemmin entiset kuntajohtajat totesivat, että liitos tapahtui pakon edessä (SSS 31.12.2023).
Palvelut ovat monesta entisestä kunnasta kaikonneet, mutta ovat toisaalta pysyneet alueella. Ja olisiko tilanne toinen, vaikka kunnat olisivat jääneet itsenäisiksi.
Seurakunnissa ei haluta liitoksia, mutta itsenäisyyskään ei takaa palvelujen pysymistä.
Risto-Matti Kärki