Vaikka keli muuttuisi talvella, yksi asia pysyy aina huonona

0

Olen aina puhunut kiinteän talvikelin toivomisesta. En tiedä, onko se oikea termi tai tarkoittaako se oikeasti sitä, mitä sillä itse tarkoitan puhuttaessa. Kuitenkin kiinteällä talvikelillä tarkoitan sitä, että talviaikana olisi säännöllinen pakkanen, niin ettei lumet pääse sulamaan. Kun kerran on talvi, niin olisi sitten talvi.

No viime vuosina tämä toive ei oikein enää voi toteuta, sillä sen verran ikävästi ja tiuhaan sää vaihtelee. Siitä ollaan saatu kokemuksia myös tämän talven aikana. 20 asteen pakkaset ovat päivässä pudonneet nollan tuntumaan ja jopa plussa-asteille. Sitten voikin hetken päästä taas pakastua ääriolosuhteisiin. Hurja lumimyräkkä voi yllättää joku päivä voidakseen vain todeta, että parin päivän päästä se sulaa.

Eihän tässä ole mitään yllättävää, etenkään suomalaisille, mutta ärsyttää se silti joka talvi. Yksi asia kuitenkin näin talviaikaan pysyy huonona, vaikka keli muuttuisi useasti. Nimittäin ajokeli.

Viikonloppuna tuli itselle kahdeksan vuotta kuluneeksi siitä, kun sain ajokortin. Aika on isossa kuvassa varsin lyhyt, mutta silti se tuntuu jo pitkältä ajalta, kun ottaa huomioon, kuinka paljon tulee autoa käytettyä. Opetuslupalaisena muistan, kuinka jo ennen ajokorttia tuli aika paljon ajokilometrejä niin kesällä kuin talvella. Talviaikana ajettu insinööriajo tuskin jäi haitaksi, kun jo opetusvaiheessa sai konkreettisen käsityksen, miten lumi ja jää muokkaa ajettavuutta ja ajokäyttäytymistä.

Olen kuluneen talven aikana matkustanut paljon maanteillä, bussin matkustajana toki, pitkiä retkiä ja samalla kiinnittänyt huomiota liikennekäyttäytymiseen. Pimeys, liukkaus, lumi, urat ynnä muut tekijät tekevät tiestä haastavan ajettavan. Ja kun vielä lisätään yhtälöön kanssa-autoilijat, soppa on valmis.

Yhtä lailla talviaikaan jäätyneet autot tuovat ongelmia matkantekoon tai matkaan lähtiessä. Varmasti jokainen on tämän talven paukkupakkasilla joutunut viettämään pitkiäkin aikoja sulattaessa autoa esilämmityksellä tai krapatessa auton laseja.

Helposti sitä tulee ajatelleeksi, että kun on aamulla kova kiire, niin ei tarvitsisi krapata tuulilasia kuin vain sen verran, mitä näkee. Vaikka omakaan työmatka keskusta-alueella ei ole kovin pitkä, on lyhyemmillä matkoilla paljon huomioitavaa. Vilkas työpaikkaliikenne, koulumatkaa tekevät nuoret sekä muut kävelijät ja pyöräilevät. Auratut lumikinokset tuppaavat olemaan aina suojateiden edessä, jolloin oikealta puolelta tulevan liikenteen ja kevyen liikenteen havainnointi on tärkeää.

Tähän liittyen liikenneturvan tuoreen selvityksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista pitää todella tai melko suurena turvallisuusongelmana sitä, että auton ikkunoita ja kattoa ei putsata lumesta kunnolla.

On todennäköistä, että vielä tänä talvena lumimyräkkä iskee, pakkanen nousee ja vielä monta kertaa sekin ehtii sulaa ja ilma lauhtua. Pidetään siis auton ratin takana omasta sekä muiden turvallisuudesta huolta.

Eero Siivonen

toimittaja

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän