Suomalaiset periaatteessa tietävät, että meillä on hieno luonto. Onhan meillä metsiä, niittyjä, neljä vuodenaikaa, kesän yöttömät yöt, pimeys ja revontulet. Silti Jansson väittää, että emme sittenkään ymmärrä, miten eksoottinen Suomen luonto ulkomaisille vieraille on.
– Meillä on ensinnäkin yhdyskuntarakenne, joka on ainutlaatuinen. Turun keskustasta ei tarvitse mennä pitkälle, kun on jo luonnossa. Maailmallahan rakennetaan luontoa, meillä luonto on jo olemassa. Sitä pitää vain vaalia.
Suomen matkailubrändi nojaa luontoon, sen puhtauteen ja turvallisuuteen, silti me suomalaiset emme itse ymmärrä sen merkitystä. Jansson rohkaisee, että Suomessa pitäisi vain vielä rohkeammin tuotteistaa luontoa. Lappi vetää matkailijoita, mutta esimerkiksi saaristoa ei osata vielä riittävästi hyödyntää.
– Erityisesti meidän pitäisi saada kotimaan vastuullista matkailua kehitettyä, koska se on ilmastonmuutoksen kannalta kestävämpi ratkaisu.
– Meillä on myös maalaismaisemaa, jota voisi tuotteistaa. Jos miettii Keski-Euroopan maalaismaisemaa, se on erilaista. On kyse vain luovuudesta, että pystymme luomaan tuotteita.
Maailmalla on perustettu esimerkiksi pimeitä kansallispuistoja. Sertifioituja sellaisia ei vielä ole, vaikka pimeyttä riittää. Meillä on maisemia, joita ei löydy muualta, kuten perinnebiotyypit ja saaristo, jossa on mosaiikkimaisesti pieniä saaria silmänkantamattomiin. Sellaista maisemaa Jansson itsekin rakastaa. Hän istui sen äärellä lapsena Hangossa ja siellä perhe yhä mökkeilee ja purjehtii.
Suomessa on siis tehtävää, eikä luonnon tuotteistaminen ole ainoa haaste. Vielä kiireemmin meidän pitäisi pysähtyä sen ääreen, että Suomessakin podetaan luontokatoa. Lajeja ei tuhoudu vain muualla, vaan silmiemme alla.
– Olemme samassa tilanteessa kuin ilmastonmuutoksen kanssa oltiin 10–15 vuotta sitten. Meillä on orastavaa ymmärrystä, että luonnon suhteen on tehtävä asioita paremmin ja huolellisemmin, mutta se ei ole vielä muuttunut valtavirran ajattelutavaksi.
– Kaupunkisuunnittelussa puhutaan jo paljon viheralueiden merkityksestä, nehän fyysisestikin tuovat hyvinvointia. Me itsehän olemme myös ekosysteemejä. Ihmiset voivat paremmin kun on luontoa ympärillä.
Lajeja tuhoutuu peruuttamattomasti. Jansson sanoo, että hänen suurin huolensa on, että heräämme liian myöhään.
– Olen pelko puserossa, että päätöksiä yhteiskunnassa ei saada tehtyä riittävän nopeasti. Julkinen talous ja maailmanpoliittinen tilanne vaikuttavat niin, että päätökset eivät tahdo edetä.
Metsähallitus vaikuttaa teoillaan. Luontopalvelut ovat tärkeitä, jotta ihmiset pääsevät luontoon ja ymmärtävät sen merkityksen.
– Meidän ykköskohteina on 41 kansallispuistoa, joita hoidamme. Hoidamme Suomen ainoaa luonnon maailmanperintökohdetta. Lisäksi meillä on 2 400 rakennusta, iso osa suojeltuja, linnoja, raunioita ja historiallisia arvokohteita. Meidän portfolio on valtion arvo-omaisuutta, joka ei ole suoraan tuottavaa liiketoimintaa, Jansson kiteyttää.
Luontopalvelujen toiminta tuottaa arvoa hyvinvointina ja terveytenä, mutta myös välillisesti matkailun kautta.
Yleisesti ajatellaan, että kaupunkilaiset ovat etääntyneet luonnosta, mutta Janssonin mukaan se on yleistä myös maaseudulla.
– Meille tulee kansallispuistoista palautetta, että miksi metsää ei ole siivottu, kun se on niin roskainen. Ihmiset eivät enää ymmärrä, minkälaista alkuperäinen luonto on.
Vaikka Jansson puhuu suojelun merkityksestä, hän korostaa, ettei ole metsätaloutta vastaan.
– Kukaan ammattilaisista ei sano, että metsätalous pitäisi lopettaa. Se on erittäin tärkeä toimiala Suomelle. Meillä on erittäin hyvää metsätaloutta. Mutta kaikki mittarit kuitenkin näyttävät, että pitäisi tehdä enemmän.
Janssonia harmittaa, että metsäkeskustelu on niin polarisoitunutta. Joko tai -keskustelu ei johda mihinkään, vaan pitäisi istua alas ja pohtia yhdessä toimia, joita voitaisiin tehdä. Tahtotilaa suojeluun on.
– Suomessa on Metso-ohjelma, jossa suojellaan metsiä. Kuvaavaa on, että meillä on metsänomistajilta enemmän ehdotuksia suojelualueiksi kuin mihin rahoituksemme riittää.
Fakta
Ammattilaisen luontovalinnat
Nämä Henrik Jansson valitsi toimituksemme pyynnöstä lempilajeikseen.
Lempikasvi: merikaali. Se edustaa huikeaa selviytymistä. Merikaali kasvaa hiekkarannoilla levävalleissa ja selviytyy tosi vaikeissa olosuhteissa.
Lempipuu : raita
Lempimaisema: meri ja saaristo
Lempiluontoteko: kun huomaa haittakasvin, vieraslajin levinneen, niin napsii sen pois. Teolla on iso vaikutus, mutta se on helppoa.
Lempimaa Suomen lisäksi: Kanada. Siellä on valtavat luontoalueet, tosin luonnon hyödyntäminen siellä on paikoin kestämätöntä. Mutta ne majesteettiset maisemat ja pohjoinen ulottuvuus!
Lempipaikka Vakka-Suomessa: Hietajärvi, koska siitä lapset tykkää.
Teija Uitto
On puhdasta sattumaa, että Metsähallituksen luontopalvelujohtaja perheineen asuu juuri Vehmaalla.
Jansson on kotoisin Länsi-Uudeltamaalta, mutta työt ovat kuljettaneet eri puolille.
– Kun vaimoni Tuulin työt Kolilla loppuivat, oli aika palata etelään. Varsinais-Suomi vaikutti hyvältä alueelta ja aloimme etsiä täältä taloa.
Sopiva talo oli sattumoisin Vehmaalla. Kunta itsessään oli perheelle täysin vieras.
– Muutimme ihan tuntemattomaan paikkaan.
Janssonit ovat kuitenkin viihtyneet Vakka-Suomen sydämessä hyvin. Perheen 5-vuotias kyseli juuri, milloin pääsee uimaan Hietajärvelle.
– Se on lempipaikkamme Vehmaalla. Sieltä on paljon mukavia yhdessäolon muistoja.
