Kuntaliitto julkaisi viime viikolla talousbarometrin. Kolme neljästä talousbarometriin vastanneista kuntien talousjohtajista arvioi kuntansa talouden tilan tällä hetkellä keskimääräiseksi tai vahvaksi. Sen sijaan yksi neljäsosa vastaajista kertoi kuntansa taloutensa olevan heikko tai erittäin heikko.
Kuntaliiton tiedotteen mukaan kuntien talousjohtajien tunnelmat synkkenevät, kun arvioidaan kunnan talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Puolet vastaajista arvioi kunnan talousnäkymät huonoiksi tai erittäin huonoiksi. Yksikään kunta ei pidä talousnäkymiä erittäin hyvänä.
Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta tippuu nykyhetken 3,3:sta 2,6:een. Kysely toteutettiin tammikuun kolmannella viikolla ja siihen vastasi 175 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 293 kuntaa.
– Kuntien heikentyvät talousodotukset kuvastavat Suomen talouden vaimeita kasvunäkymiä, jotka välittyvät kuntatalouteen sekä heikompina kuntien verotuottoina että korkeampina menoina. Suhdanteiden vaihtelut välittyvät kuntatalouteen usein viiveellä, tiivistää Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio .
Punakallion mukaan yksi suurimmista syistä talousbarometrin heikkoihin tunnelmiin on valtion viime marraskuun valtionosuusleikkaukset. Heikentyvät talousodotukset näkyvät myös siinä, että yli 80 prosenttia vastaajista ennakoi kunnassaan kohtalaisia tai huomattavia sopeutustoimia. Noin neljäsosa kunnista ennakoi investointimenojen pienenemistä lähivuosina. Suurin osuus, 44 prosenttia, arvioi investointiensa kuitenkin lisääntyvän ja noin kolmasosa vastaajista ennakoi investointien pysyvän ennallaan.