Vakka-Suomesta löytyvät jälleen vaalien laiskimmat ja aktiivisimmat äänestäjät.
Laitila on perinteisesti ollut maakunnan pussinperä vaaleissa. Tälläkin kertaa laitilalaiset vääntäytyivät vaaliuurnille laiskanlaisesti. Presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella Laitilan äänestysprosentti oli 71,6 prosenttia, mutta toisella kierroksella se jäi vain 65,4 prosenttiin.
Uudenkaupungin äänestysaktiivisuutta ei voi kehua. Ensimmäisellä kierroksella äänestysprosentti oli 72,5, toisella kierroksella se jäi 66,6:een.
Kustavissa taas on perinteisesti ollut maakunnan korkein äänestysprosentti. Presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella Kustavin äänestysprosentti oli maakunnan korkein, 80,8 prosenttia, ja toisellakin kierroksella äänioikeutetuista äänesti 77,7 prosenttia.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä sanoo, että kuntakohtaisia eroja äänestysaktiivisuudessa on hyvin vaikea varmasti selittää.
– Kunnan äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat hyvin monet tekijät vaalien luonteesta puoluekannatuksen pidempiaikaisiin trendeihin. Kustavissa vaikuttaa olevan sellainen paikallinen poliittinen kulttuuri, jossa äänestämistä pidetään arvossa. Pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa ja asenne tarttuu, myös sukupolvesta toiseen.
Kustavin vilkasta äänestyskäyttäytymistä voi selittää myös kokoomuksen vahva kannatus. Kokoomuslaiset ovat yleisestikin aktiivisia äänestäjiä.
– Samaa pätee myös paikkakunnan kakkospuolueeseen keskustaan. Kisa kunnan ykköspuolueen paikasta aktivoi näiden kummankin äänestäjiä. Taloudellisesti Kustavissa menee hyvin, mikä sekin on äänestysaktiivisuutta lisäävä tekijä, Jokisipilä arvioi.
Myös Laitilassa keskusta on vahva puolue, mutta Jokisipilän mukaan keskusta saattaa olla Laitilassa liiankin vahvasti vallankahvassa.
– Kun kunnassa on yksi lähes noin 45 prosentin kannatusosuutta nauttiva puolue, se on omiaan heikentämään muiden puolueiden paikallistason intoa ja kampanjointia. Laitilassa aktiivisuutta saattaa jonkin verran jähmettää yhden puolueen eli keskustan vahva valta-asema, hän arvioi.
Laitilan heikkoon äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa osaltaan myös vieraskielisten asukkaitten osuus. Laitilassa on lähes 10 prosentin ulkomaalaistaustainen väestö. Vaikka heillä jo olisi äänioikeus, vieraskieliset eivät yleensä ole yhtä innokkaita äänestäjiä kuin suomenkieliset.
Vastaava tilanne on myös Uudessakaupungissa, vieraskielisten osuus on suuri.
Jokisipilä arvelee, että Uudenkaupungin heikkoon vaali-innostukseen vaikuttavat myös talouden syklit.
– Työttömyysaste on varsinkin heikompien investointien kaudella ollut muuta Varsinais-Suomea korkeampi, ja työttömyyshän on äänestysaktiivisuutta keskimäärin heikentävä tekijä.
