Neljän seurakunnan liittäminen Ukiin toteutuisi jo ensi vuoden alusta – Kireä aikataulu mietityttää kirkkoherraa

0
Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoherra Juhana Markkula toteaa, että he osasivat odottaa kapitulilta jonkinlaista liitosratkaisua. Aikataulu ja liitoksen laajuus kuitenkin tulivat hieman yllätyksenä.

Tuomiokapituli teki tiistain istunnossaan aloitteen Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan seurakuntien lakkauttamisesta ja niiden liittämisestä Uudenkaupungin seurakuntaan vuoden 2025 alussa. Laajentuvan seurakunnan nimeksi ehdotetaan Uudenkaupungin seurakuntaa ja seurakunnan jäsenmääräksi tulisi noin 15 000 henkeä.

– Osasimme odottaa jonkinlaista liitosratkaisua tuomiokapitulilta, mutta täsmällisen esityksen muotoa emme tienneet, Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoherra Juhana Markkula toteaa.

Alun perin vaihtoehtoina olivat siis pelkästään Vehmaan ja Pyhärannan liittäminen Uuteenkaupunkiin tai sitten kaikkien seurakuntien liittäminen yhdessä tai kahdessa osassa.

Tuomiokapituli päätyi tekemään aloitteen neljän pienemmän seurakunnan liittämisestä yhdellä kertaa Uuteenkaupunkiin, jotta alueelle olisi mahdollista turvata kirkon työn toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset sekä henkilöstön hyvinvointi.

– Liitos jo vuoden 2025 alussa tulee melko nopeasti, koska meillä ei ole vielä tässä vaiheessa kaikkea tarvittavaa tietoa. Uuden liitosseurakunnan hallintoa valmistelemaan perustetaan järjestelytoimikunta ja sen toiminnan aloittaminen menee melko pitkälle, Markkula lisää.

Markkula arvelee, että seurakuntien kesken aloitetaan käytännön valmistelut jo ennen järjestelytoimikunnan työn käynnistymistä, koska edessä on paljon pienten ja suurten linjojen läpikäymistä.

– Uudenkaupungin seurakunnan luottamushenkilöille ja työntekijöille tilanne on haaste, koska mahdollisesti tuleva muutos lisää vastuitamme kiinteistöomaisuuden ja sen korjaustarpeiden suhteen, Markkula toteaa.

Uudenkaupungin seurakunnalla on tällä hetkellä kuusi kirkkoa, mutta mahdollisten seurakuntaliitosten myötä kirkkojen määrä kasvaisi kymmeneen. Lisäksi mukana tulisi muita seurakunnan toimintaan liittyviä kiinteistöjä.

Jos seurakuntien liitosesitys menee elokuussa kirkkohallituksen kokouksessa läpi, niin Markkula uskoo kuitenkin, että eri seurakuntien luottamushenkilöt ja työntekijät antavat parhaan panoksensa hankkeen valmisteluun.

– Tähtäämme siihen, että pystyisimme mahdollisimman hyvin toimimaan uutena laajentuneena yksikkönä, vaikka edessä onkin paljon käytännön kysymyksiä ratkaistavaksi, Markkula lisää.

Hän korostaa, että kaikkein tärkeimpänä tavoitteena on se, että uuden ja laajemman alueen seurakuntalaisia palveltaisiin jatkossakin mahdollisimman hyvin.

– On selvää, että niissä seurakunnissa, joita liitos koskee, tämä nostaa esiin monenlaista ajatusta ja varmasti mielipahaakin, koska jokainen on omalla totutulla tavallaan itsenäinen seurakunta, ja muutos pois siitä tuntuu vaikealta, Markkula muotoilee.

Uudenkaupungin seurakunta toimii vastaanottavana osapuolena, joka sekin Markkulan mukaan tuo mukanaan haasteita ja huolia.

– Kuinka resurssimme riittävät, entä taloudellinen puoli? Seurakuntamme talous on naapureihin verrattuna vahvempi, joten ymmärrän kapitulin aloitetta liitokseen, mutta ei kyseessä meillekään ihan läpihuutojuttu ole.

Pyhärannan, Vehmaan, Kustavin ja Taivassalon kirkkoherran tehtäviä on hoidettu jo pidempään viransijaisuusjärjestelyin. Mahdollinen liitos toisi toteutuessaan eteen esimerkiksi sen, ettei alueella ole tarpeeksi pappeja.

– Ei ole täsmällistä kuvaa siitä, kuinka paljon esimerkiksi pappeja, kanttoreita tai suntioita tarvitsisimme lisää, ja onko nykyisiä aluevastuita mahdollista lisätä. Tuleva liitosalue on jo maantieteellisiltä etäisyyksiltäänkin kovin laaja, joten se tuo haasteita myös työvuorojen ajankäyttöön, Markkula summaa.

Liitettävien seurakuntien toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva henkilökunta siirtyisi Uudenkaupungin seurakunnan tehtäviin tai virkoihin. Liitettävien seurakuntien kirkkoherran virat lakkautettaisiin. Liitettävien seurakuntien omaisuus, velat ja vastuut siirtyisivät Uudenkaupungin seurakuntaan ensi vuoden alussa, mikäli liitokset toteutetaan.

Fakta
Mitä seuraavaksi?

Kaikki viisi seurakuntaa kuuluttavat tuomiokapitulin aloitteesta julkisesti.
Ne tiedottavat seurakuntalaisilleen mahdollisuudesta toimittaa aloitteen johdosta kannanottonsa tuomiokapituliin. Kannanotot saatuaan tuomiokapituli lähettää ne asianomaisiin seurakuntiin.
Seurakuntien kirkkovaltuustot laativat lausunnot.
Tuomiokapituli arvioi asiaa, ja toimittaa aloitteen sekä lausunnot ja kannanotot kirkkohallitukselle.
Seurakuntien hallintoa hoitamaan perustetaan järjestelytoimikunta, jonka jäsenet tuomiokapituli nimeää.
Jos liitos toteutuu, kirkkovaltuusto muodostetaan vuoden 2022 seurakuntavaalien tulosten perusteella.
Kaikki yhdistyneet seurakunnat saavat kirkkovaltuustoon edustajansa.
Uusi kirkkovaltuusto nimeää uuden kirkkoneuvoston, joka toimii seuraaviin seurakuntavaaleihin asti.
Tuomiokapituli käsittelee liitokseen liittyviä kannanottoja ja lausuntoja istunnossaan toukokuussa.
Kirkkohallituksen päätös liitoksesta on odotettavissa viimeistään elokuussa.
Lähde: Turun tuomiokapituli

Haasteita on, mutta itsenäisenä pärjäisi

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli antoi syyskuussa 2023 talousjohtaja, organisaatiokonsultti Keijo Haaviston tehtäväksi laatia esiselvityksen, joka koski Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan seurakuntarakenteiden kehittämistä. Toimeksiannon taustalla olivat seurakuntien toiminnalliset ja taloudelliset haasteet.

Selvityksen mukaan Vehmaan ja Pyhärannan seurakunnilla ei ole taloudellisia tai toiminnallisia edellytyksiä jatkaa itsenäisinä seurakuntina. Seurakunnissa töitä on tehty osa-aikaisten voimin, eikä niissä ole ollut vakituista kirkkoherraa tai talouspäällikköä.

Kustavin ja Taivassalon seurakunnilla on yhteinen kirkkoherra, joka on hoitanut myös papin tehtäviä, ja lisäksi seurakunnilla on yhteinen talouspäällikkö. Kustavissa ja Taivassalossa on talous osin kunnossa, mutta tilanne on heikkenemässä lähivuosina. Taloutta on ylläpidetty omaisuuden myynnillä.

Seurakunnat ottivat kantaa Haaviston esiselvitykseen ja ne kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että haasteista huolimatta seurakunnilla olisi mahdollisuudet pärjätä myös itsenäisenä.