– Meillä on sekä syys- että kevätlukukaudella koko koulun yhteinen, oppiainerajat ja luokkarajat ylittävä teema ja tämän kevään teemaksi valittiin lukeminen. Oppilaita innostetaan kirjojen ja lukemisen pariin mahdollisimman monin eri tavoin, kertoi yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Nina Salminen.
Salmisen lisäksi teeman valmistelutyöryhmässä ovat olleet mukana luokanopettaja Maria Moilanen ja S2-opettaja Anne Neronen . Kaikkia heitä huolestuttaa nuorten lukutaidon ja lukuinnon rapautuminen.
– Tutkimustenkin mukaan ruutuajan kasvu on vaikuttanut siihen, että luemme ja liikumme vähemmän, totesi Nina Salminen.
– Lukutaito ja taito ymmärtää lukemansa on kuitenkin yksi tärkeimmistä taidoista, jonka jokainen voi oppia. Me tarvitsemme lukutaitoa päivittäin, ihan arkisissa yhteyksissä, muistutti Anne Neronen.
2. luokan opettajana työskentelevä Maria Moilanen kertoi 1.- ja 2.-luokkalaisten ottaneen lukukampanjan innolla vastaan.
– Meillä on perjantaisin aina lukuvälkkä, eli ulos ei tarvitse mennä, jos jää luokkaan lukemaan kirjaa. Lukijoita on ollut niin paljon, että osa oppilaista on joutunut istumaan lattialla.
– Myös kuukauden satu kiinnostaa lapsia, kertoi Moilanen.
Kuukauden satu on aina joku klassikkosatu. Sitä luetaan oppilaille ääneen ja hyödynnetään muutenkin opetuksessa.
– Innostuksen taustalla lienee myös se, että osalle lapsista nämä sadut, kuten vaikka tammikuun satuna ollut ”Kolme pientä porsasta”, ovat täysin vieraita, selvitti Moilanen.
Ruutuajan kasvun ohella toinen syy lasten lukuharrastuksen hiipumiselle onkin se, että kodeissa luetaan aiempaa vähemmän, myös niitä iltasatuja.
– Olemme lukuteeman tiimoilta lähestyneet oppilaiden huoltajia ja ehdottaneet heille viikoittaista, koko perheen yhteistä lukuhetkeä. Aikuisten esimerkillä on lukemisessakin suuri merkitys, muistuttivat opettajat.
Yläkouluikäisissä nuorissa kielteinen asenne, erityisesti kirjojen lukemiseen, on yleistynyt. Lukemista pidetään harrastuksena jopa nolona.
– Yhä enemmän on nuoria, joita lukeminen ei kiinnosta ja ketkä irvailevat muiden nuorten lukuharrastukselle. Lukeminen ei ole mitenkään trendikästä, vaan pikemminkin noloa nuorten silmissä, kuvaili Uudenkaupungin yhtenäiskoulun oppilas Tuulia Turunen.
Hän itse kuitenkin lukee kirjoja päivittäin.
– Lukeminen kehittää mieltä ja ymmärrystä ja antaa eväitä muuhun elämään. Lukuharrastuksen kautta voi saada uusia ystäviäkin, tiivisti Tuulia Turunen.
Turusen tavoin yläkouluikäiset Juliana Chioru, Jalmiina Ahtiainen ja Susanna Arvonen tarttuvat kirjaan myös vapaa-ajalla. Tosin hekin ovat huomanneet, että lukeminen ei ole nuorten suosiossa.
– Monen kohdalla tämä voi johtua siitä, että he eivät ole vielä löytäneet tarpeeksi kiinnostavaa luettavaa, pohti fantasiakirjojen ystäväksi tunnustautunut Jalmiina Ahtiainen.
Vinkkejä lukemisen arvoisista kirjoista Juliana Chioru kertoi saaneensa erityisesti kavereiltaan.
– On hyvä, että koulussa yritetään nyt herättää lukuinnostusta monin eri tavoin. Hyvä lukutaito on kuitenkin äärettömän tärkeä asia, painotti Susanna Ahtiainen.
Oppilaita innostetaan nyt lukemaan esimerkiksi erilaisten lukuhaasteiden avulla.
– Opetan 7.-luokkalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ja heidän kanssaan otimme käyttöön lukuhaasteen erilaisista lukutavoista. Haasteessa sinun pitää esimerkiksi lukea vessassa, lukea sohvalla, lukea ääneen henkilölle, joka tekee ruokaa ja niin edelleen. Nuorista tämä haaste on ollut hauska ja innostava kaikessa yksinkertaisuudessaan, kertoi opettaja Anne Neronen.
Lukukampanjan toteuttamiseen osallistuvat kaikki Uudenkaupungin yhtenäiskoulun opettajat. Oppilaiden osallistuminen ei rajoitu vain omaan lukemiseen ja oman lukutaidon kehittämiseen, vaan tarkoituksena on, että vanhemmat oppilaat käyvät kevään aikana lukemassa nuoremmille.
Kevään minä luen -kampanjassa on yhtenäiskoulun kumppanina Uudenkaupungin kirjasto. Kirjastosta oppilaille järjestyy muun muassa kirjakasseja ja lukuvinkkejä.