Tilastojen mukaan Laitilassa ja Taivassalossa on kummassakin yksi asunnoton. Kustavissa, Vehmaalla ja Pyhärannassa ei ole asunnottomia.
Tilastot osoittavat, että asunnottomien määrä laskee Suomessa edelleen. Viime vuoden lopulla Suomessa oli asunnottomuutta kokevia ihmisiä 3 429. Luku on 257 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten.
Asunnottomien naisten ja asunnottomien alle 25-vuotiaiden nuorten määrät ovat vähentyneet edellisvuodesta. Asunnottomien naisten määrä väheni 155:llä ja nuorten 285:llä. Asunnottomien miesten määrä väheni noin sadalla.
Häätöjen ja tilapäismajoituksessa olevien henkilöiden määrä on puolestaan kasvanut yli sadalla ja asunnottomia on myös maahan muuttaneiden keskuudessa. Ara:n viime syksynä toteuttamaan kyselyyn vastasi 210 Suomen kuntaa.
Suomessa asunnottomuus on vähentynyt Ara:n tietojen mukaan vuodesta 2012 lähtien. Kansainvälisessä vertailussa se on poikkeuksellista. Suomessa asunnottomien määrää on vähennetty asunto ensin -periaatteen ansiosta.
Sen mukaan asunnottomuutta kokevalle mahdollistetaan tarpeiden mukaan erilaisin tukitoimin asuminen omassa asunnossa. Kun asuminen on ratkaistu, puututaan esimerkiksi sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin.
– Kiistatta hyvää kehitystä on tapahtunut, koska vuokra-asuntomarkkinat ovat toimineet paremmin. Asuntojen saatavuus on parantunut ja hinnat ovat laskeneet, Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen toteaa.
Etenkin pääkaupunkiseudulla pitkäaikaisasunnottomia on ohjattu tilapäismajoituspalveluihin, joiden kapasiteettiä on lisätty. Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä majoittuvia oli viime vuoden lopulla 414, kun vuosi sitten verrattuna vastaava luku oli 112.
– Tilapäiseen majoittumiseen tarkoitetussa palvelussa keskimääräiset oloajat ovat venyneet yli vuoteen, pisimmillään jopa kahteen ja ihmiset kiertävät paikasta toiseen. On selvää, että tilapäiset majoittumispaikat eivät ratkaise asunnottomuutta, eivätkä siihen liittyvät toimenpiteet ole kestävällä pohjalla, Lehtonen lisää.
Ara:n johtajan Jarmo Lindénin mielestä asuntoloissa majoittuvien määrän kasvaminen on hälyttävä merkki. Hän korostaakin asunnottomuuden ennaltaehkäisyä.
– Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn on nyt panostettava, sillä ilmassa on muitakin vaaran merkkejä, kuten häätöjen ja toimeentulovaikeuksien kasvu sekä asuntorakentamisen hyytyminen, mikä ennustaa uutta asuntopulaa kaupunkeihin. Asumisneuvontaa olisikin vahvistettava, jotta asumisen jatkuvuus voidaan turvata, Lindén huomauttaa.
Ara:n tutkimuksen mukaan viime vuoden lopulla tuttavien ja sukulaisten luona tilapäisesti majoittuvia oli koko Suomessa 2 139. Luku on 425 pienempi kuin edellisvuonna. Ystävien ja tuttavien luona asuvien tilastointi on kuitenkin vaikeaa.
– Huolestuttavaa on maahan muuttaneiden asunnottomuuden lisääntyminen yli 200 henkilöllä. Asunnottomista heidän osuutensa on jo liki neljännes eli 831 henkilöä, Lehtonen huomauttaa.
Vailla vakinaista asuntoa ry muistuttaa kuntia ja hyvinvointialueita siitä, että yhdenvertaisuuslaki velvoittaa syrjinnän vastaisten toimenpiteiden lisäksi yhdenvertaisuuden aktiivista edistämistä. Lehtosen mukaan se tarkoittaa tarvittaessa positiivista erityiskohtelua, jotta syrjinnän aiheuttamia haittoja ja seurauksia voitaisiin ehkäistä.
– Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on mahdollista, kunhan kaupungit löytävät yhdessä hyvinvointialueiden kanssa yhteisen sävelen, Lindén korostaa.