Paikallisissa kouluissa on parin viime vuoden aikana tehty useita rikosilmoituksia koulukiusaamisesta. Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola toteaa, että opettajat ja rehtorit ovat velvoitettuja tekemään rikosilmoituksen aina, kun oppilaan käyttäytyminen täyttää rikoksen tunnusmerkit.
– Lähes jokaisesta koulusta olen kuullut viestiä, että niissä olisi tehty rikosilmoituksia. Varmaan voisi sanoa, että on tehty useita rikosilmoituksia, puhuisin jopa useista kymmenistä. Joiltakin huoltajilta on tullut viestiä, että rikosilmoitus on tehty heidän mielestään ihan älyttömän vähäisestä tilanteesta, Kitola lisää.
Koulukiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit esimerkiksi silloin, jos kyseessä on pahoinpitely, laiton uhkaus, yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus.
– Jos nämä merkit täyttyvät, tekee koulu rikosilmoituksen poliisille sekä lastensuojeluilmoituksen, Kitola lisää.
Uudenkaupungin kouluissa on käytetty myös tilanteiden ratkaisemisen viimeisenä keinona perusopetuslakiin kirjattua oppilaan erottamismahdollisuutta.
– Se on kirjattu perusopetuslakiin selkeänä toimintavelvoitteena, mutta kyseessä on salassa pidettävä asia, koska siihen liittyy myös monenlaisia tuen keinoja, Kitola toteaa.
Koulukiusaaminen ei ole uusi ilmiö, vaan sen kanssa on painittu vuosikymmeniä. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut ja se on vaikuttanut ihmisten käytökseen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tämä on tuonut kiusaamiseen uusia muotoja.
Kaupungin pahentuneen koulukiusaamistilanteen on voinut havaita esimerkiksi vuosi toisensa jälkeen heikentyneissä kouluterveyskyselyn tuloksista. Kitola sanoo, että kaupungin suurilla huono-osaisuusluvuilla on varmasti oma roolinsa kiusaamistapauksissa.
– Jos perheissä voidaan huonosti tai, jos kasvatusvastuu on hukassa, sitä enemmän lapsilla ja nuorilla näkyy erilaisia käyttäytymisen ongelmia myös varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajalla, hän toteaa.
Samaan hengenvetoon Kitola kuitenkin lisää, että pelkästään tämän selityksen taakse ei voi mennä. Kaupungissa on tarkasteltava entistä vahvemmin myös koulujen toimintakulttuuria ja tehtävä muutoksia.
– Ihan varmasti siinä on parannettavaa. Nyt etsimme koulukohtaisesti asioita, jotka pitää tehdä paremmin.
Lapsen ja nuoren käyttäytymisen ohjaaminen ja kasvatusvastuu hyvästä käytöksestä ovat ensisijaisesti lasten vanhemmilla. Kitola muistuttaakin, että hyvinvoiva lapsi ei kiusaa kuin korkeintaan hetkellisen hölmöilyn vuoksi.
– Hetkelliseen hölmöilyyn koulun keinot eli kasvatuskeskustelu ja jälki-istunto sekä yhteistyö huoltajien kanssa kyllä tehoavat. Käytännössä aina, kun kodin ja koulun yhteistyö toimii, niin ongelmat ratkeavat, Kitola lisää.
– Usein on myös niin, että samalla lapsella on useita rooleja ja konfliktit ja niihin liittyvät tunteet ovat niin vahvoja, että rooleja voi olla vaikea määritellä, tai niistä voi olla haastava saada yhtenäistä kuvaa eri osapuolille, Uudenkaupungin kiusaamisen vastaisen työn koordinaattori Laura Kairittu toteaa.
Kiusaamisen taustalla on usein myös vaikeampia ilmiöitä, kuten rajatonta kasvatusta, perheväkivaltaa, päihde- ja mielenterveysongelmia, joten koulun keinot ovat rajalliset ja toiminnan vaikuttavuus Kitolan mukaan heikkoa.
– Aina, kun hoidamme oiretta, emmekä juurisyytä, on vaikuttavuus aika heikkoa. Tällöin tarvitsemme vahvan yhteistyön perhekeskuksen, lastensuojelun ja terveydenhuollon kanssa, Kitola sanoo.
– Kokemuskäsitteen moninaiset tulkinnat ovat yksi haasteista. Henkilökohtaisten tulkintojen ja aiempien kokemusten vuoksi on tavallista, että se, mikä yhdelle on raastavaa kiusaamista, on toiselta unohtunut hetkessä. Empatian ja yhteisten näkökulmien löytäminen vaatii aikaa ja osapuolten kohtaamista, Kairittu lisää.
Kitola huomauttaa, että kiusaaminen kaikissa muodoissa on iljettävä ilmiö.
– Kiusaamisesta jää pahat traumat ja moni kantaa tuskaa koko elämänsä, hän lisää.
Jos kiusaava oppilas ei koulun puuttumisen ja ojentamisen jälkeen muuta käyttäytymistään, on kouluilla lakiin perustuva velvollisuus kaikin keinoin turvata turvallinen oppimis- ja työskentely-ympäristö.
– Tämäkin on lapsen näkökulmasta väärin, koska toistuvasti kiusaavalla lapsella on aina jokin tuen tarve, johon pitäisi saada apua, eikä rankaisua. Siksi tarvitsemme vahvaa yhteistyötä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Pitäisikö Varhan resursoida Uudenkaupungin oppilashuoltoa paremmin kuin hyväosaisemman kunnan, Kitola pohtii.
Myös paikallinen nuorisovaltuusto otti koulujen kiusaamistilanteeseen kantaa loppuvuodesta. He totesivat, että kouluterveyskyselyn tulokset järkyttivät heitä ja kiusaamisen vastaista työtä on tehostettava kaupungissa. Nuorisovaltuuston mukaan kiusaamisen laajuutta ei ole kaupungissa ymmärretty.
– Kiitos nuorisovaltuustolle kannanotosta ja tuesta työhön. Työtä tehdään nuorten hyvinvoinnin eteen, joten on ensiarvoisen tärkeää tuoda asia esiin heidän omilla sanoillaan, Kairittu sanoo.
Kitolan mukaan viesti oli pysähdyttävä, mutta se antoi myös vahvan mandaatin toimia tiukentuvan toimintakulttuurin mukaan.
– Tämä oli meille äärimmäisen tärkeä havahduttaja ja tuki työllemme. Se havahdutti meidät huomaamaan ja tajuamaan, että nuoret kokevat, että aikuiset eivät tee tarpeeksi. Nuorten kokemusten mukaan meillä vähätellään kiusaamista, Kitola kuvailee.
Kitola korostaa, että kasvatuksessa on ensisijaisesti vahvistettava hyvää ja mentävä positiivisen kautta eteenpäin.
– Lapsen ja nuoren käyttäytyminen ei muutu paremmaksi jatkuvalla negatiivisella palautteella, hän muistuttaa.
Koulujen henkilökunnalle tehdyissä kyselyissä on noussut esiin kokemukset positiivisen pedagogiikan tärkeydestä sekä huoli siitä, kuinka iso osa oppilaiden kokemuksilta jää aikuisilta piiloon. Kairittu muistuttaa, että oppilaiden omalla osallisuudella on positiivinen voima.
– Silloin, kun oppilaat itse haluavat kehittää uusia mahdollisia ratkaisuja, voidaan aikuisten tuella saada isojakin muutoksia aikaan. Oppilaiden on myös helpompi sitoutua toimintaan, jonka he kokevat omakseen, Kairittu huomauttaa.
Koulukuri tiukemmaksi ja järjestyssäännöt päivitetään
Opetustoimenjohtaja Arja Kitola ja kiusaamisen vastaisen työn koordinaattori Laura Kairittu ovat syksyn aikana kiertäneet kaikki alueen koulut sekä tehneet kyselyt oppilaille ja opettajille. Kyselyiden tulokset olivat samansuuntaisia kouluterveyskyselyn kanssa.
Tosin esimerkiksi Kalannin ja Lokalahden kouluissa kiusaamiskokemukset ovat laskeneet selkeästi edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna. Kitolan mukaan Kalanti onkin etunenässä muuttamassa toimintakulttuuriaan ja se tuottaa jo tulosta.
– Jokaiseen kouluun on sovittu muutama kehittämistehtävä, joita siellä työstetään. Lähes kaikki ovat ryhtyneet päivittämään järjestyssääntöjä yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Lisäksi jokainen koulu muuttaa puuttumisen kulttuuria entistä tiukemmaksi, Kitola kertoo.
Opetustoimi työstää kiusaamisen nollatoleranssiin liittyviä konkreettisia tekoja. Nyt ratkaistaan se, minkälaisissa asioissa Uudenkaupungin kouluissa on nollatoleranssi. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Entä, jos oppilas rikkoo järjestyssääntöjä? Mitä siitä seuraa?
– Luomme koko kaupunkiin yhtenäisen toimintakulttuurin. Rehtoreiden kanssa myös päivitämme perusopetuslakiin kirjatut puuttumisen ja ojentamisen keinot sekä rankaisutoimenpiteet. Lisäksi sovimme koulujen yhteisistä toimintatavoista eli kaikissa kouluissa saa samanlaisesta teoista samanlaiset seuraamukset. Nämä myös jatkossa dokumentoidaan samalla tavalla, Kitola listaa.
Kitola on järjestämässä vanhempainiltoja, joissa tiukentunutta toimintakulttuuria käydään läpi. Koululaisten vanhempien vastaanotto on ollut kahtiajakautunutta.
– Tiukentunut kuri ihmetyttää joitakin huoltajia, mutta olen kertomassa, mistä syystä toimimme nyt toisin ja, mitä uusi toimintakulttuuri tarkoittaa. Suuri osa minulle tulleesta palautteesta on ollut sellaista, että on otettu ilolla ja kiitollisuudella vastaan. Lisäksi on vanhempia, joille pitää vähän enemmän perustella, miksi nyt sellaiset asiat ovat kiellettyjä, joihin on aiemmin ollut sallivampi suhtautuminen, hän selventää.
Kitola kertoo, että kouluilla on selvä kokemus siitä, että mikäli huoltajat suhtautuvat vähättelevästi kiusaamiseen, ei myöskään lapsen kiusaavaa käyttäytymistä saada muuttumaan.
– Lapsi ottaa mallin käyttäytymiselleen aikuisilta ja ympäröivän yhteisön vuorovaikutuskulttuuri heijastuu lapsen ja nuoren käyttäytymisessä. Jos aikuiset puhuvat rumasti toisilleen ja käyttäytyvät toisiaan kohtaan huonosti, oppii lapsi tavan aikuisilta.
Kouluissa on vahvistettu entisestään tunne- ja vuorovaikutustaitojen, kaveritaitojen sekä ryhmädynamiikan opetusta.
– Nyt olemme muuttamassa johtamista, mutta oppilas on koulussa vain 4–6 tuntia vuorokaudessa ja muun ajan muissa ympäristöissä. Jos muut toimijat eivät tue koulussa opetettua, jää vaikuttavuus jälleen vähäiseksi, Kitola huomauttaa.
Fakta
Mikä on koulukiusaamista?
Kiusaamista on se, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti vahinkoa ja pahaa mieltä.
Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.
Kiusaamisella on erilaisia piirteitä kuin riitelyssä.
Näitä piirteitä ovat toistuvuus, tietoisuus, vallankäyttö ja ryhmäilmiö.
Kiusaaminen voi olla henkistä tai fyysistä.
Kiusaaminen on ilmiö, jota on vaikea määritellä ja mitata ulkopuolelta.
Siinä on toiminnan lisäksi kyse yksilön tai ryhmän suhtautumisesta ja kokemuksesta, kuinka kiusattu itse tulkitsee tilanteen ja kuinka muut yhteisön jäsenet suhtautuvat kiusattuun.
Kiusaamista on usein vaikea havaita ulkopuolelta.
Selkeän kiusaamisen lisäksi kouluissa voidaan joutua selvittämään myös erilaisia oppilaiden välisiä konfliktitilanteita.
Vaikka kiusaamisen määritelmät eivät heti täyttyisi, tilanteisiin on tärkeää puuttua ja lopettaa haitallinen toiminta.
Lähde: Hehkuva koulu
