Erikoinen tilanne

0

Olen usein maininnut, että Uudessakaupungissa olemme pussin suulla, emme pussin perällä koskien sijaintiamme. Näen valtavana mahdollisuutena elää täällä merenrannalla ja tuottaa jotain uutta ja erikoista, mistä ollaan kiinnostuneita vähän kauempanakin.

Meillä näin on ollut satoja vuosia, kun puuesineitä, kuten vakkoja ja saaveja, rahdattiin purjeveneillä tuhansittain Itämeren kauppapaikkoihin. Silloin satamana oli vielä Männäinen meren ollessa nykyistä ylempänä.

Tilalle tuotiin rahan lisäksi kankaita, suolaa ja muita ”uutuustuotteita” merten takaa.

Tämä kaikki antoi vakkasuomalaisille elinvoimaa paljon ennen kuin maatalous lähti kukoistamaan.

Mukana tuli sivistys, kun ensimmäinen ristiretki tarinoiden mukaan tuli Kalantiin.

Lyhyesti merenkulku ja satama on ollut elinvoimamme kulmakivi Vakka-Suomessa satoja vuosia.

Tänä päivänä tilanteemme ei todellisuudessa ole muuttunut juurikaan. Meille on syntynyt alle sadan vuoden aikana merkittävää teollisuutta, mikä käytännössä elää kokonaan vientimarkkinoiden ehdoilla tuomalla tuhansia työpaikkoja tänne. Tuotteiden vientituloilla pyöritetään tehtaita ja saadaan myös verotuloja rahoittaen koko julkinen hallinto, koulutus, sosiaaliturva sekä infra ja niin edelleen.

Minulle on ollut selvää ja on täysin luonnollista, että pelkästään näin yksinkertaisilla esimerkeillä on puolustettavissa järkevä palkkamalli, joka rakentuu viennin menestyksen varaan. Onnistunut vientitoiminta todistaa myös, että tekeminen on täällä kannattavaa eli toimimme tehokkaasti.

Yhteisiä tekemisen pelisääntöjä on koko ajan kehitettävä vastaamaan maailman käytäntöjä. Suomi ei voi olla erillissaareke.

Toisin kuin Venäjällä, meillä on demokraattiset järjestelmät, jotka tuottavat sääntöjä ja lakeja myös työn tekemisen osalta. Juuri tänään on tärkeää antaa eduskunnalle työrauha uudistaa ja nykyaikaistaa työn tekemisen pelisääntöjä, joihin työntekijä- ja työnantajaosapuolet eivät ole löytäneet ratkaisuja monien viime vuosien aikana.

Toinen selkeä oman kulmakuntamme ja koko elämisen ehto on, että satamien ja merenkulun on pyörittävä yötä päivää keskeytymättä, jotta pystymme täällä asumaan ja viemään Suomea eteenpäin. Ei voi olla oikein, että pieni porukka yksin pystyy pysäyttämään käytännössä koko ulkomaankaupan. Tähänkin olemme valinneet eduskuntaan päättäjät ratkomaan asiaa.

Itse täysin viennistä elävänä, runsaan 500 työntekijän konepajayrittäjänä emme pysty toimimaan kuin muutamia päiviä, jos vientitoiminta pysäytetään.

Nyt kärsivät kaikki, työntekijämme, yritys, asiakkaat ja viime kädessä koko yhteiskunta, kun toiminnan taloudellinen tulos heikkenee.

Ei poliittisesti riidellen, vaan yhdessä eteenpäin Suomi nousuun

Mauri Kontu

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk.)