– Huomasin, että Myllymäen linnunpöntöt olivat huonokuntoisia. En kenellekään mitään ilmoitellut, vaan tein linnunpönttöjä ja toin niitä sitten tänne, Urpo Myllynen kertoo vaatimattomaan tyyliinsä. Parin vuoden aikana uusia pönttöjä on kertynyt Myllymäelle kymmenkunta.
Myllynen on rakentanut näitä pieniä koteja Uuteenkaupunkiin todennäköisesti enemmän kuin yksikään toinen henkilö. Jo pikkupoikana hän nikkaroi linnunpönttöjä isän ja veljensä kanssa Kaunisrannassa.
– Kun menimme naimisiin vuonna 1972, tein ensin linnunpönttöjä omaan pihaan.
Pönttöjä on Uudenkaupungin edustalla saaressa, jossa Myllysellä on mökki.
– Siellä niitä on lähes joka puussa.
Kun omat puut olivat jo täynnä pönttöjä, Myllynen hoksasi Myllymäen. Sen lisäksi hän on rakentanut linnunpönttöjä Kasarminlahdelle, Hiunjärvelle ja Kaunisrantaan.
Kasarminlahdella on Myllysen rakentamia linnunpönttöjä kymmenkunta.
– Hiunjärvellä pönttöjä taitaa olla jo parikymmentä, hän laskeskelee.
– Pönttöjen tekemiseen on tullut himo. Kun näen laudanpaloja, niin heti tulee mieleen, että kyllähän niistä pöntön saisi. Kaikki pöntöt ovat erilaisia.
Myllynen suunnittelee pöntöt tietyille lintulajeille. Myllymäelle hän on rakentanut eniten pönttöjä kottaraisille, koska mäellä lentelee paljon kottaraisia. Joka pönttö on ollutkin käytössä.
Nyt kun Myllynen kiinnittää puuhun uuden pöntön, ei mene kuin pari päivää, niin siinä on jo asukas.
– Kottaraiset ovat arkoja. Kun kävin kurkkaamassa uutta pönttöä, niin heti siinä oli yksi kottarainen sirittämässä ja ilmoittamassa, että se on hänen asuntonsa.
Joka paikkaan hän laittaa myös pienireikäisiä pönttöjä tiaisille. Kasarminlahdelle Myllynen on tehnyt myös telkän pönttöjä ja pöllöillekin pönttöjä.
– Helmipöllön pöntössä etuseinän pitää olla paksumpi. Pöllö haluaa ikään kuin luolaan, niin ovat jotkut lintumiehet sanoneet. Yleensä pöllö pesii puiden koloissa.
Myllynen itse ei harrasta lintujen bongausta.
Linnunpönttöjä Myllynen rakentelee aina kunnes saa veneen vesille. Sitten tulevat muut kiireet.
Sitä hän vain harmittelee, että saaressa telkät ja koskelot ovat vähentyneet.
– Ennen pöntön katon päällä saattoi kaksikin telkkää keikkua ja kolmaskin yritti mahtua. Nyt ei enää näe niitä niin paljon.
Syntyperäinen uusikaupunkilainen on tunnetusti kätevä käsistään. Kerran hän osallistui Vakka-opiston veneen rakennuskurssille.
– Halusin rakentaa samanlaisen soutuveneen kuin isällä oli aikanaan. Kyllähän se sitten syntyi.
Myllynen kyselee, kuka hänestä antoi juttuvinkin. Vaatimaton mies kun ei ole paljon kertoellut, kuka Uuteenkaupunkiin ahkeroi linnunpönttöjä.
Fakta
Näin kiinnität pöntön oikein
Mitä enemmän pönttöjä, sitä todennäköisemmin linnut löytävät niistä mieleisensä.
Käytä ripustukseen sinkittyä rautalankaa tai uv-suojattua narua. Tavalliset köydet ja narut haurastuvat ulkona.
Pöntön ripustuskorkeus riippuu lajista ja paikan turvallisuudesta.
Ilmansuunnalla ei ole väliä, mutta lentoaukko kannattaa suunnata siten, ettei pönttö ole pahimmassa keskipäivän paahteessa ja että emolla on esteetön pääsy pöntölle.
Pönttö kannattaa tyhjentää vuosittain. Näin vanhaan pesään jääneet lintujen loiset eivät pääse vaivaamaan seuraavia vuokralaisia. Pönttö kannattaa tyhjentää syksyn ensi pakkasilla, jolloin väiveet, lintukirput tai muut kutinan aiheuttajat ovat kuolleet tai kohmeessa.
Pönttöä ei saa avata keväällä ja kesällä, jotta emot ja poikaset eivät häiriinny.
Lähde: BirdLife Suomi
