Suojeluskuntalaiset ja lotat itsenäisyytemme turvaajina

0

Suomen kenttäarmeija ja kotirintama turvasivat kansamme itsenäisyyden Neuvostoliiton hyökkäyksiltä vuosina 1939–1944. Useiden vuosien sotatoimet vaativat suomalaisilta henkistä ja materiaalista kestävyyttä, kuten Ukrainalta vaaditaan näinä aikoina. Suomella ei ollut tuolloin Ukrainan tavoin laajaa tukea puolustussotatoimilleen, pikemminkin päinvastoin. Sen sijaan maallemme oli vuosikymmenten aikana rakennettu vahva selkäranka vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen myötä.

1920- ja 1930-luvuilla kansan yksimielisyysvaatimusten takana oli Neuvostoliiton pelko. Tajuttiin, että pienellä kansalla ei ole varaa eripuraan.

Suojeluskuntalaiset, lotat, suojeluskuntapojat (sotilaspojat) sekä pikkulotat ja lottatytöt muodostivat suojeluskuntaperheen itsenäisyytemme alkuajoista vuoden 1944 syksyyn saakka.

Suojeluskuntajärjestön tehtävä oli puolustusvalmiuden sekä henkisen ja ruumiillisen kuntoisuuden edistäminen antamalla jäsenistölleen sotilaallista koulutusta sekä harjoittamalla liikuntakasvatusta ja valistustoimintaa. Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka perustettiin tukemaan suojeluskuntia.

Ilman näiden järjestöjen antamaa koulutusta, materiaalia ja maanpuolustustahtoa kohottavaa toimintaa maamme itsenäisyys tuskin olisi säilynyt Neuvostoliiton hyökkäyksissä Suomeen vuosina 1939–1944.

Kylmän sodan 1945–1991 aikana Neuvostoliiton vaikutus näkyi itsenäisyystaisteluihimme vaikuttaneiden tahojen ja toimien väheksymisenä, mitätöimisenä ja jopa kieltämisenä – itsesensuuriin saakka.

Muutoksen tuulet alkoivat puhallella 1980-luvulla ja Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvulla, joskin vanhakantaisia asenteita pulpahteli esiin silloin tällöin.

Helsinki ei hyväksynyt alueelleen Suojeluskuntalainen-patsasta, joten se paljastettiin Seinäjoella vuonna 1988. Lottapatsas oli yksityisin varoin pystytetty Lappeenrantaan vuonna 1985. Vielä vuonna 2017 Forssa tyrmäsi Lotta Svärd -patsaan, joka sijoitettiin Hämeenlinnaan.

Suomen Maanpuolustushistoriallinen Yhdistys (SMHY) perustettiin vuonna 1981. Tuohon aikaan ei vielä voitu puhua suojeluskunnista ja lotista. SMHY:n järjestämässä Lotta Svärdin perustamisen 70-vuotisjuhlassa vuonna 1991 Finlandia-talossa valtiojohto ilmaisi jo avoimesti arvostuksensa ja tukensa entisille lotille.

Sotilaspoikien perinteitä vaaliva järjestöllinen toiminta alkoi vuonna 1991. Sotilaspoikapatsas paljastettiin Lahdessa vuonna 1997.

Nykyisin SMHY:n seuraajayhdistys Suojeluskuntajärjestön Perinteet ry, Sotilaspoikien Perinneliitto ry ja Lottaperinneliitto ry sekä useat säätiöt vaalivat suojeluskuntien ja lottien arvokasta perintöä.

Varsinais-Suomen Maakuntasäätiö on vuodesta 1944 alkaen toiminut suojeluskunta-aatteen henkisenä ja aineellisena perijänä ja perinnön siirtäjänä – alkuvuosina tosin vähemmän näkyvästi.

Tammenlehvän Perinneliitto ry ja sen 23 jäsenjärjestöä kattavat nykyisin koko itsenäisyytemme ajan perinnekentän.

Kansakunnan olemassa olon säilymisen kannalta tärkeää on muistaa perustuslakimme velvoite (20 §), missä todetaan vastuun kulttuuriperinnöstä kuuluvan kaikille. Sotiemme veteraanien (miehet ja naiset) kulttuuriperintö on osa kansallista kulttuuriperintöämme.

Talvisodan päättymisen muistopäivän 13.3. tietämillä ja Neuvostoliiton seuraajavaltio Venäjän mistään piittaamattomien hyökkäyssotatoimien ja terrorin uhkaamassa Euroopassa on paikallaan palauttaa mieliin Suomen itsenäisyyden puolustamisen perusasioita, jotka vuosikymmenten ajan pidettiin unohduksissa.

Tätä nykyä Suomi on Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsen, jonka puolustusvalmiuteen Puolustusvoimien ohella ja samalla itsenäisyytemme varmistajina vaikuttavat Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK ja lukuisat maanpuolustusjärjestöt.

Hannu Luotola

prikaatikenraali evp