– Millainen sää tänään on ulkona, kysyy suomen kielen kouluttaja Seija Poutiainen opiskelijoiltaan aamun ensimmäisellä oppitunnilla.
Monenlaisia vastauksia alkaa kuulua sieltä täältä, ne singahtelevat luokassa hyvin äännettyinä kuin kiireettömästi leijailevat lumihiutaleet.
– On pilvistä.
– Ja vähän liukasta.
– Minun mielestä tänään ei ole kovin hyvä ilma, mutta se on parempi kuin eilen.
Ollaan kotoutumiskoulutuksen oppitunnilla Uudessakaupungissa. Tämä ryhmä on opiskellut lokakuusta lähtien, ja oppilaiden kielitaito on viime kuukausina kehittynyt kohisten.
Koulutuksesta vastaa Arffman, joka on Suomen suurin yksityinen työllisyydenhoidon palveluiden tuottaja sekä kotoutumiskouluttaja.
Koulutus kestää yhteensä 240 päivää ja koulussa ollaan viitisen tuntia joka arkipäivä.
– Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät työelämään tai työelämään tähtäävään koulutukseen ja saavuttavat sellaisen kielitaitotason, joka vaaditaan Suomen kansalaisuuteen, tiivistää Arffmanin palvelujohtaja Janne Kuja-Lipasti , jonka vastuualueeseen muun muassa Vakka-Suomi kuuluu.
Kotoutumiskoulutuksessa painotetaan kielen oppimista, sillä suomen kielen taito on yksi keskeinen tekijä niin kotoutumisessa, opiskelupaikan saamisessa kuin työllistymisessäkin. Suomen kielen lisäksi kotoutumiskoulutuksessa opiskellaan Suomen kulttuuria sekä työelämä- ja yhteiskuntataitoja.
Koulutukseen sisältyy myös kaksi työelämän harjoittelujaksoa. Opiskelijat viettävät työpaikoilla kaksi viikkoa kieltä oppimassa ja myöhemmin kielitaidon kehityttyä neljä viikkoa työharjoittelussa.
– Kotoutumiskoulutuksessa opiskelijoita tuetaan juurtumaan sille alueelle, jolla he jo ovat. Tämä tehdään esimerkiksi tutustuttamalla heitä alueen palveluihin, Kuja-Lipasti kertoo.
Arffmanin Uudenkaupungin yksikössä kotoutumiskoulusta järjestetään samanaikaisesti kolmen opettajan voimin kolmelle eri ryhmälle ja noin 60 opiskelijalle.
– Opiskelijat ovat eri puolilta maailmaa, mutta eniten meillä on Euroopasta kotoisin olevia. Paljon on esimerkiksi Baltian maista, ja viime vuosina ukrainalaisten määrä on noussut selvästi, Kuja-Lipasti avaa opiskelijoiden taustoja.
Opiskelijat asuvat pääosin Uudessakaupungissa ja Laitilassa sekä laajemmin Vakka-Suomen alueella.
– Meille opiskelijat ohjautuvat työ- ja elinkeinotoimistojen kautta eli me emme tee mitään valikointia.
Ryhmiä opettavat suomen kielen kouluttajat, ja lisäksi opiskelijoiden käytössä on työelämävalmentajien palvelut.
– Opetus tapahtuu suomen kielellä heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Se kuvastaa sitä, miten olennaisena kielitaidon kohentumista pidetään.
Aluksi opettajat esimerkiksi käyttävät yksinkertaisia lauserakenteita, puhuvat hitaasti ja toistavat sanoja. Lisäksi käytetään paljon havainnollistamista kuvin ja elein, kertoo itsekin suomen kielen kouluttajana aiemmin työskennellyt Kuja-Lipasti.
Anne Tuovinen on työskennellyt suomen kielen kouluttajana Uudenkaupungin yksikössä pari vuotta.
– Työtä on mukautettava paljon, koska ryhmässä on monenlaisia oppijoita. Itse suosin toiminnallista opetusta, eli esimerkiksi pelaamme pelejä, teemme lähiympäristöön retkiä ja käytämme opiskelussa draaman keinoja, hän kertoo.
Tuovisen opettama ryhmä on aloittanut kotoutumiskoulutuksen viime vuoden huhtikuussa ja viimeinen opiskelupäivä häämöttää jo melko lähellä, toukokuussa.
– Kielitaidon kehittymistä seurataan säännöllisesti testeillä. Tavoitteemme on, että kukaan opiskelijamme ei jää kotoutumiskoulutuksen päätyttyä tyhjän päälle, vaan jokaisella olisi tiedossa seuraava askel, esimerkiksi opiskelupaikka.
– Suuri osa opiskelijoista tulee kotoutumiskoulutukseen todella vähäisellä suomen kielen taidolla ja silloinhan lähdetään harjoittelemaan aivan perustaitoa, Arffmanin Uudenkaupungin kotoutumiskoulutuksessa opettajana kohta kaksi vuotta työskennellyt Seija Poutiainen korostaa.
Vaikka koulutukseen osallistuvien kielitaito kohenee nopeasti, niin ensimmäinen työelämäjakso tulee opiskelijoille nopeasti. Arffmanilla on pantu merkille eräs ilahduttava vakkasuomalainen piirre.
– Tällä alueella opiskelijamme saavat harjoittelupaikat hyvin vaivattomasti. Sillä on iso positiivinen merkitys ja kiitos siitä kuuluu alueen yrityksille ja toimijoille, Poutiainen ja Kuja-Lipasti kiittelevät.
Lokakuussa kotoutumiskoulutuksen aloittanut Gianina Dumitru muutti Romaniasta Suomeen viitisen vuotta sitten. Kotoutumiskoulutuksen hän myöntää olevan melko vaikeaa.
– Suomen kieltä ei ole helppo oppia. Onneksi meillä on opettaja, joka puhuu hitaasti ja vastaa kaikkiin kysymyksiimme. Meillä on paljon kysymyksiä, hän naurahtaa.
Dumitrulla ja hänen opiskelukavereillaan on maaliskuussa edessä kahden viikon harjoittelujakso. Hän toivoo pääsevänsä oppimaan suomen kieltä uusikaupunkilaiseen vanhusten hoivakotiin. Ennen kotoutumiskoulutusta hän on työskennellyt muutaman vuoden ajan autotehtaalla. Kotimaassaan Romaniassa hän työskenteli parturi-kampaajana.
– Nyt olen osa-aikainen kampaamoalan yrittäjä. Mutta haluaisin opiskella ihan eri alaa, hän myöntää ja kertoo haaveilevansa web-design-opinnoista eli pätevöityä suunnittelemaan ja toteuttamaan verkkosivuja esimerkiksi yrityksille.
Vielä isompi askel on se, jonka Dumitru ja moni muu kotoutumiskoulutuksessa oleva toivoo pian ottavansa: Tavoitteena on nimittäin saada Suomen kansalaisuus.
Solina Saarikoski
Koulutusta kotoutumisen tueksi
Ely-keskukset kilpailuttavat kotoutumiskoulutuksen järjestäjät omille toiminta-alueilleen
Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman raamit laatii Opetushallitus
Uudenkaupungin lisäksi Arffman järjestää kotoutumiskoulutusta 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea
Kotoutumiskoulutusta järjestetään myös verkossa
Kotoutumiskoulutus muodostaa yli puolet Arffmanin toiminnasta, vajaa puolet on eri-ikäisten työvalmennusta
Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät työelämään tai työelämään tähtäävään koulutukseen
Koulutuksessa saavutettava kielitaito edistää kotoutumista ja mahdollistaa monille myös Suomen kansalaisuuden saamisen
