– En ymmärrä tätä. Vaikka insinööriopiskelijoista noin puolet on naisia, naishakijoita tulee meille vähän, tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää harmittelee.
Esimerkistä se ei ainakaan ole kiinni. Kankaanpää itse on työskennellyt yhtiössä useassa eri johtotehtävässä. Sukupuoli ei ole ollut este etenemiselle.
– Nuorena tutkijana olin tutkimuslaboratorion esihenkilö, olen ollut tuotantopäällikkönä, asiantuntijatiimin esihenkilönä, kaivoksen johtajana ja nyt tehtaanjohtajana.
Yaralla Kankaanpää on tällä hetkellä ainoa nainen tehtaanjohtajan tehtävässä maailmanlaajuisesti, kun tehtaita on ympäri maailmaa 26. Kankaanpää korostaa kuitenkin, että tämä tilanne on vain tällä hetkellä.
– Tehtaanjohtajina on ollut myös muita naisia.
Yaralla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta mitataan monella mittarilla ja sitä pyritään myös edistämään. Kankaanpää on lähtenyt edistämään Tuotannon naiset -verkoston perustamista.
– Meidän pitää saada kemianteollisuuteen lisää naisia. Tällä hetkellä meillä on naisia eniten laboratoriossa, HR-toiminnoissa ja hankinnassa, jonkin verran naisia on myös tuotanto-osastoilla operaattoreina ja tuotantoinsinööreinä. Naisia voisi olla enemmän kunnossapidossa ja tuotannossa.
Kankaanpää korostaa, että naisia ei pitäisi palkata sukupuolen takia, vaan rekrytoinnissa pitää valita aina paras hakija. Ongelmana on, että naishakijoita on yksinkertaisesti vähän.
– Tästä syystä on rohkaistava naisia kemianteollisuuteen ja yleensä teollisille aloille. Ei teollisuus ole mitenkään pelottava paikka.
– Jos nyt ajatellaan vaikka ilmastonmuutoksen ratkaisemista, meidän on saatava kaikki osaamispotentiaali käyttöön. Suomi on pieni maa, emme voi hukata yhtään potentiaalia, hän vetoaa naisiin.
Kankaanpää kehuu itse viihtyneensä kemianteollisuudessa hyvin. Hän on työskennellyt Kemiralla, sitten Kemira GrowHow’lla ja nyt Yaralla.
– Olen päässyt tekemään hyvin erilaisia tehtäviä.
Kankaanpää on toiminut myös Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtajana. Kaivosalalla ja kemian teollisuuden järjestöissä on ollut aina enimmäkseen miehiä, mutta ei se ole häntä haitannut.
Kankaanpäälle on tyypillistä syvällinen perehtyminen asioihin ja suorapuheisuus. Molemmat piirteet ovat helpottaneet toimimista miespainotteisessa ympäristössä.
– On myös kaikkien etu, että asioihin saadaan eri näkökulmia ja ideoita. Eivät ne aina naisilta tule, mutta voivat tulla.
Kankaanpää on toki pohtinut, miksi naiset eivät hakeudu teollisille aloille, eivätkä teollisuuden johtotehtäviin.
– Se on aika kliseinenkin juttu, mutta naiset ehkä helpommin epäröivät ottaa isoa vastuuta.
Myös perhetilanne voi vaikuttaa. Kankaanpää myöntää, että hänellä on ”maailman paras aviomies”. Perheessä on nyt kaksi aikuista lasta, mutta kun lapset olivat pienempiä, mies otti enemmän vastuuta arjen pyörittämisestä.
– Kun olin kaivoksen johtaja, olin Siilinjärvellä kahdeksan vuotta ja nyt täällä Uudessakaupungissa. Perhe on asunut aina Ulvilassa. Mies on ollut se läsnä oleva vanhempi.
Tälläkin hetkellä Kankaanpää asuu arkipäivät Uudessakaupungissa ja matkustaa kotiin Ulvilaan viikonlopuiksi. Järjestely on toiminut heidän perheessä hyvin, kun miehellä on ollut säännöllinen työaika.
– Mitä laajempia vastuualueita tulee, sitä enemmän työ on sellaista, ettei sitä voi hoitaa kahdeksassa tunnissa, hän kuvailee omaa työtään.
Vaikka työ on vienyt aikaa ja vaatinut keskittymistä, Teija Kankaanpää myöntää, että valitsisi uudestaan saman työuran.
– On ollut rikastuttavaa tehdä niin monenlaisia töitä.