– Pakkoliitos on paha aie. Kapituli sanoo kuunnelleensa seurakuntia, mutta seurakunnat kertovat, etteivät ole tulleet kuulluksi, yksi Uudenkaupungin Sanomien kyselyyn vastanneista toteaa.
Uudenkaupungin Sanomat pyysi seurakuntalaisilta kommentteja tuomiokapitulin aloitteesta. Kysely oli avoinna verkossa 12.3.–22.3. Tänä aikana kyselyyn kertyi 19 vastausta. Puolet vastaajista oli Uudenkaupungin seurakunnista, useampia vastauksia oli Pyhärannasta ja Taivassalosta, Kustavista ja Laitilasta saatiin vain yksittäisiä vastauksia.
Valtaosa kyselyyn vastanneista vastustaa liitosta, vaikka yksikin vastaajista toteaa, että ”Tähän on varmaan pakko tottua”.
Tuomiokapitulin aloitetta pidetään sanelupolitiikkana.
– Aloite herättää inhoa ja vihaa. Ei noin vaan voida sanella nykypäivänä, yksi vastaajista kiteyttää.
– Onko ihan pakko, toteaa toinen ja kolmas jatkaa:
– Ehdotus pakkoliitoksesta herättää voimakasta vastustusta. On epäoikeudenmukaista, että liittymistä ollaan tekemässä ainakin Kustavin ja Taivassalon seurakuntien osalta väärillä perusteilla. Tuomiokapitulin väitteet taloudellisista haasteista sekä oletukset huonosta työhyvinvoinnista ja työilmapiiristä eivät pidä paikkansa, kyselyyn vastataan.
– Tällä aikataululla liitos on mahdottomuus. Lisäksi se vie pohjan pois kirkon kovasti markkinoimalta vapaaehtoistyöltä. Vapaaehtoistyön perusta on, että tekijä tuntee paikallisesti seurakuntansa omaksi, yksi vastaajista nostaa esille.
Jättiseurakunta herättää myös luottamuspulaa.
– Oma pieni seurakunta on ollut hyvä, koska täällä tunnetaan kaikki seurakuntatyöntekijät ja asioiminen on sujunut luontevasti. On ollut helppo purkaa vaikeatkin asiat tuttujen kanssa.
Taloudellisesta näkökulmasta seurakuntaliitokset saavat ymmärrystä:
– Luotan tuomiokapitulin arvioihin tässä suhteessa. Sen sijaan työntekijöiden hyvinvointi on kömpelö peruste seurakuntaliitoksille. Suuressa seurakunnassa aluevastuut on toki pakko määritellä. Ehkä hyvinvointi voi toteutua tätä kautta selkeinä työnkuvina. Tuomiokapitulin odotan ottavan enemmänkin vastuuta liitosprosessista. Samalla se voisi määritellä mahdollisimman kevyen hallintorakenteen ja arvioida tarvittavan henkilöstömäärän, vaikka nämä lienevätkin paikallisesti päätettäviä asioita. Aluemalli, jossa jokaiselle alueelle on määrätty oma pappi, riittää hyvin.
Vastaaja toivoo myös, että vastustamisen sijaan katse suunnattaisiin eteenpäin ja seurakuntaelämästä kehitettäisiin entistä parempaa.
Yksi kyselyyn vastanneista pohtii, miten Uudenkaupungin seurakunnan resurssit riittävät liitokseen.
– En halua vastentahtoisia naapureita liitettävän pakolla Ukiin, enkä halua maksajan paikalle.
Kyselyssä muutama vastaaja ilmoittaa eroavansa kirkosta, mikäli jättiseurakunta toteutuu.
Mikä huolestuttaa, jos liitos toteutuu?
– Onko seurakunnalla kohta enää mitään tarjottavaa kirkollisveron vastineeksi, jos koko ajan supistetaan toimintaa? Kirkosta tulee eroamaan entistä useampi. Työntekijöiden hyvinvointi ja heidän jaksamisensa huolestuttaa, kun työt lisääntyvät.
– Iso hajanainen seurakunta, josta häviää omaleimaisuus.
– Haaskataan aikaa keskinäiseen riitelyyn ja ukilaisten syyttelyyn.
– Jatkuuko toiminta joka paikkakunnalla, vai tiputetaanko jotain pois.
– Iso seurakunta ei ole ihmistä lähellä, eikä tule toimimaan.
– Työntekijöiden hyvinvointi. Räjähtävät matkakustannukset. Sanelupolitiikka. Seurakuntalaisten turhautuminen. Kirkollisten toimitusten hoitamisen vaikeutuminen. Byrokratia.
– Paikallinen toiminta hiipuu.
– Yhteisöllisyys kärsii, tulee kirkosta eroamisia.
– Reuna-alueiden resurssien ja toiminnan supistuminen sekä syrjäisen saaristopaikkakunnan yhteisöllisyyden ja elinehtojen rapauttaminen.
– Johdolta vaaditaan paljon, että paketti saadaan toimimaan. Henkilökunnan jaksaminen jälleen uuden muutosprosessin kanssa. Ugissahan niitä on riittänyt vuosien saatossa.
Tuomiokapitulille 48 kannanottoa
Arkkihiippakunnan tuomiokapituli teki aloitteen Kustavin, Taivassalon, Pyhärannan ja Vehmaan seurakuntien liittämisestä Uudenkaupungin seurakuntaan helmikuun lopussa.
Seurakuntalaisilla oli aikaa toimittaa tuomiokapitulille kannanottonsa liitoksista 15.3. mennessä.
Kannanottoja kertyi tuomiokapitulille 48. Lisäksi seurakunnissa on kerätty adresseihin nimiä liitoksia vastaan.
Seuraavaksi tuomiokapituli odottaa seurakuntien kirkkovaltuustojen lausuntoja 19.4. mennessä.
Tuomiokapituli käsittelee kannanotot ja lausunnot toukokuun alussa ja toimittaa ne kirkkoneuvostolle.
Kirkkohallituksen täysistunto tekee seurakuntajaosta päätöksen viimeistään elokuussa.
Tuomiokapitulin esitys on, että liitos toteutuisi jo ensi vuoden alusta.
Näistä ei haluta luopua
Kyselyssä kysyttiin, mitkä seurakuntien rakennukset on pidettävä seurakuntien käytössä jatkossakin?
– Haukharja, Kalannin seurakuntakoti ja Saarniston tilat
– Kirkot
– Taivassalon kirkko sekä uusi seurakuntakeskus ja Mansikkakarin leirikeskus
– Kirkot on pidettävä seurakunnan käytössä, lisäksi Uudenkaupungin seurakuntakeskus, Kalannin seurakuntakoti ja Taivassalon seurakuntatalo. Muiden seurakuntakotien ei välttämättä tarvitsisi olla seurakunnan omistuksessa. Kaikki leirikeskukset voisi myydä ja rakentaa uusi, nykyajan vaatimukset täyttävä leirikeskus esimerkiksi Tammioon.
– Kirkko tietenkin, Pyhärannan seurakuntakoti sekä vasta avattu Marin tupa. Virasto saisi olla edelleen Pyhärannassa asioinnin helpottamiseksi.
– Kustavissa kirkko ja seurakuntatoimisto Kustavi-salin kanssa.
– Kirkot ja hautausmaat on hoidettava. Leirikeskuksista riittää yksi.
– Kirkot ja hyväkuntoiset kokoontumistilat.
Lähde: Uudenkaupungin Sanomien kysely seurakuntaliitoksista