Kun uusikaupunkilainen teräsparkki Port Caledonia haaksirikkoutui Ranskan rannikolla sata vuotta sitten, se oli suuri uutinen. Laivan mukana menetettiin 27 merimiestä.
– Suurin osa heistä oli muista maista, mutta laivan henkilöstöön kuului myös miehiä Pyhärannasta ja Lokalahdelta, Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Jussila kertoo.
Suomen valtio pystytti vuonna 1984 alukselle ja sen miehistölle muistomerkin Saint-Denis’n hautausmaalle, jonne haaksirikon uhrit on haudattu.
Port Caledonian kohtalo on yksi esimerkki Uudenkaupungin merellisyyteen liittyvästä historiasta, jota kerrotaan isältä pojalle. Nyt näitä tarinoita esittelee myös Meri ja Uusikaupunki -näyttely, joka on rakennettu kulttuurikeskus Cruselliin. Näyttely liittyy Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen 30-vuotisjuhlavuoteen.
Näyttely on rakennettu nopealla aikataululla.
Jussila kertoo, että kaupunki tarjosi näyttelytilaa yhdistykselle vasta tammikuun lopulla.
– Näyttelytilan varannut taho oli peruuttanut tulonsa ja meille tarjoutui tilaisuus.
Yhdistys käytti tarjouksen mielihyvin, sillä juhlavuodelta puuttui vielä päätapahtuma.
Näyttely esittelee runsaan esineistön ja valokuvamateriaalin avulla sitä, mikä merkitys merellä on ollut Uudellekaupungille.
– Uuttakaupunkia ei olisi ilman merta, Jussila kiteyttää.
Näyttelyssä on esillä meriaiheisia maalauksia, Lauri Ikosen valokuvia, laivojen pienoismalleja sekä kalastukseen ja merenkulkuun liittyvää esineistöä.
Merenkulku on liittynyt pitkälti kauppaan, mutta myös höyrylaivaliikennettä on ollut paljon ennen junaradan rakentamista.
– Rannikkoliikennettä on ollut paljonkin, esimerkiksi Turku – Uusikaupunki -välillä sekä jopa Pietarista Tornioon. Reitin varrella laiva pysähtyi Uuteenkaupunkiin, Jussila kertoo.
Esillä on muun muassa piirros Uudenkaupungin viehättävästä matkustajaterminaalista, jonka nimi oli Odotus.
– Uudessakaupungissa oli aikakausi, kun joka ehtoo tuli laiva rantaan. Enimmäkseen Kuusistoon tai Kivimaahan, yhdistyksen toinen perustajajäsen Ismo Hämäläinen kertoo.
Näyttely on rakennettu talkoovoimin. Jussilan ja Hämäläisen lisäksi myös yhdistyksen varapuheenjohtaja Rauno Saarinen on ollut näyttelyn kantavia voimia.
– Olemme saaneet näyttelyyn paljon lainaesineistöä. Esimerkiksi Uudenkaupungin telakalla rakennettujen laivojen pienoismalleja on saatu näyttelyyn Yardia Oy:n historiahuoneesta sekä Uudenkaupungin museolta. Kauko Isotupa ja Asmo Hällfors ovat myös antaneet näyttelyyn paljon esineistöä, Jussila kiittelee.
Näyttelyssä esitellään myös ne kaikki 54 kirjaa, jotka yhdistys on 30-vuotisen toimintansa aikana julkaissut.
Yhdistys on rakentanut Uudenkaupungin Merikeskukseen joka vuosi näyttelyn. Osa esineistöstä on ollut aiemmin esillä, mutta mukana on myös uutta materiaalia.
Jussila esittelee esimerkkinä maalauksen parkkilaiva Waltikasta. Uudessakaupungissa vuonna 1873 rakennettu kolmimastoinen Waltikka oli ensimmäinen purjealus 1800-luvulla, joka kiersi maailman ympäri.
– Teos on ostettu vasta pari viikkoa sitten, joten pääsemme esittelemään sitä nyt ensi kertaa.
Näyttelyssä oman osansa saa myös kalastus, joka on ollut Uudessakaupungissa tärkeä elinkeino.
Näyttelyn rakentamisessa on ajateltu myös lapsia, jotka pääsevät kokeilemaan laivan ohjaamista ruoriin.
Meri ja Uusikaupunki -näyttely on esillä kulttuurikeskus Crusellissa 28.3. asti. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Ugissa paljon höyrylaivayhtiön osakkaita
Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen toimintaan liittyy mielenkiintoinen sivujuonne, jonka seurauksena kaupungissa on satoja höyrylaivaosakeyhtiö Ålandin osakkaita.
Saila ja Rolf Alander lahjoittivat vuonna 1999 yhdistykselle 80 prosenttia höyrylaivaosakeyhtiö Ålandin osakkeista.
Yhdistys myy osakkeita pieneen hintaan ja rahoittaa näin omaa toimintaansa. Osakekirjoista on tullut Uudessakaupungissa mukava lahja esimerkiksi veneilijöille. Osakekirjan saa kehystettynä.
Osakkuuteen sisältyy yksi vuosikokous, jonka ohjelmassa on myös yleensä merenkulkuun liittyvä luento. Osinkoa sen sijaan ei juuri kerry, sillä höyrylaivayhtiöllä ei vuosikokouksen lisäksi ole enää muuta toimintaa.
Yhdistyksen 30-vuotisjuhlan kunniaksi
myös kaksi uutta kirjaa
Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys perustettiin helmikuussa 1994.
– Mieleen vain juolahti, että miksi Uuteenkaupunkiin ei ole perustettu merihistoriallista yhdistystä. Siitä tuumailusta sitten päätin, että pitäähän sellainen perustaa, yhdistyksen puheenjohtaja Matti Jussila kertoo.
Perustava kokous pidettiin Uudenkaupungin museossa ja kokoukseen osallistui vajaa 30 ihmistä. Nyt yhdistykseen kuuluu noin 500 jäsentä.
Alun pitäen yhdistyksen tavoitteena on ollut merenkulku- ja saaristoperinteen tallentaminen ja tutkiminen. Yhdistys on julkaissut joka vuosi vuosikirjan sekä lisäksi useita muita kirjoja.
– Olemme julkaisseet kaikkiaan 54 kirjaa, eli melkein kaksi kirjaa per vuosi.
Lisäksi yhdistys on julkaissut postikortteja.
Myös juhlavuonna yhdistys jatkaa aktiivista julkaisuperinnettään. Tänä vuonna vuosikirjan lisäksi julkaistaan Uudenkaupungin kalastuksen historia. Vireillä on myös toinen suuri kirjahanke, jota esitellään näyttelyssä.
– Ensi vuonna ilmestyy Sundholma-kirja, Jussila kertoo.
Sundholman historiaan liittyy vahvasti merenkulku, sillä alueella on asunut merimiehiä. Lisäksi Lautvesi on ollut tärkeä merenkulullisesti.
– Lautvedeltä on lastattu puutavaraa, Ismo Hämäläinen kertoo.
