Käätyjärven kunnostus herkällä otteella

0

Kaupunki järjesti viime viikolla asukaskävelyn Käätyjärven ympäristössä. Kierros osoitti, että aluetta käyttävät ulkoilijat ovat yllättävän yksimielisiä siitä, mitä järven ympäristölle pitäisi tehdä.

Näkemys oli myös samankaltainen kuin kaupungin alustava yleissuunnitelmaluonnos.

Luonnos lähtee siitä, että alueen kunnostuksen perustana pitää olla ulkoilureitin kunnostaminen. Samaa mieltä olivat myös asukkaat. Rantareitin pintaan on noussut isoja kiviä, jotka haittaavat esteetöntä liikkumista. Reittipolulle kaivataan tasaisempaa pintaa, mutta ei asfalttia.

Luonnoksessa esitetään myös grillipaikkaa ja lisää penkkejä, niitä myös asukkaat toivoivat.

Ulkoilijoiden toiveet olivat siis hyvin maltillisia ja ottavat huomioon sen, että kaupunki on varannut tälle vuodelle vain 50 000 euroa Käätyjärven ympäristön kunnostamiseen.

Kun ulkoilureitti kunnostetaan, myös sen talvikunnossapito mahdollistuu. Tämä taas johtaa siihen toiveeseen, että reitille saataisiin myöhemmin valaistus, jotta Käätyjärveä voisi kiertää myös syksyisin ja talvisin.

Valaistuksen suhteen asukaskävelyyn osallistujilla oli erilaisia toiveita. Osa ehdotti, että koko järvireitti valaistaisiin. Uudenkaupungin ympäristöyhdistys esitti idean, että osa reitistä jäisi ilman valaistusta ja lähes luonnontilaiseksi. Näin Käätyjärven ympäristössä viihtyisivät edelleen myös ne linnut ja nisäkkäät, jotka siellä nyt asustelevat.

Ympäristöyhdistyksen ehdotus kuulostaa hyvältä. Hakametsän puoleinen alue voisi olla puistomainen, mutta Salmen puolella alue voisi olla luonnontilaisempi ja ”villimpi”. Hakametsän edustalle valaistus on tarpeen, mutta toisella puolella järven voi kiertää taskulamppua käyttäen tai pidempää lenkkiä jo nyt valaistuja katualueita kulkien.

Hienoimmillaan viheralueet ovat monimuotoisia. Kun järven toinen ranta tarjoaa leikkialueen ja ulkokuntosalin, Käätyjärven toisella rannalla voisi nähdä edelleen valkohäntäpeuran upean loikan ojan yli.

Mitä lähempänä luonto on meitä, sitä paremmin me sitä ymmärrämme ja osaamme arvostaa.

Teija Uitto