Tuon romaanin pohjalta Raija ja Pentti Nokkala kirjoittivat syksyllä 2023 käsikirjoituksen draamakomediaan Reidar S. , joka tulee ensi-iltaan Lentävän Lokin kesäteatterissa kesäkuun lopussa 2024. Tämä on 22. kantaesitys, jonka he ovat ohjanneeet joko Uudenkaupungin teatterissa, Lentävässä Lokissa tai molemmissa täyspitkinä ohjelmistoina.
Tähän päälle Myllyntontun tarinat, revyyt, nukketeatterit ja muut lastennäytelmät sekä esitykset, joilla osalla oli alun perinkin suunniteltuna vain muutaman esityksen kausi.
Reitari on riemukas ja vahva elämänkerta, josta on tehty aiemmin monologi ja lyhyt pienoisnäytelmä, mutta ei koskaan ennen koko illan näytelmää. Topi Mikkola vieraili vuosia sitten Uudessakaupungissa esittämässä Reitari-monologia.
Aikanaan akateemikko Rauni Molberg vieraili ohjaajien kotona usein ja hän kertoi mielellään ystävistään, Lapin taiteilijoista Reidar Särestönimestä, Kalervo Palsasta ja Timo K. Mukasta . Rauni Molberg suunnitteli myös elokuvan tekemistä Reidarista, mutta työ jäi toteutumatta.
Työryhmässä on mukana Lapista kotoisin oleva näyttelijä, Tiina Viik , joka on perehdyttänyt koko työryhmää pohjoisen Suomen elämään ja kieleen.
– Viikin tarinat ovat hauskuttaneet harjoitusiltoja ja samalla tuoneet työryhmää lähemmäksi näytelmän tapahtumia, Raija Nokkala kertoo.
Nokkaloiden ystäväpiirissä on myös Reidarin tuntenut tutkija ja kirjailija, jota on haastateltu ja hän on myös esilukenut ja kommentoinut käsikirjoitusta.
Rosa Liksom kuvaa köyhän maalaispojan nousua vahvojen maalausten tekijäksi ja maailmankiertäjäksi, joka osasi myös juhlia elämäänsä.
Näytelmässä kuuluu kirjailijan humoristinen kerronta ja noin 60 roolin kautta kymmenen näyttelijää kertovat siitä maailmasta, josta taiteilijan työt saivat voimansa.
Särestöniemen maalaukset ovat voimakkaita, niissä katsojaa kutsuvat metsän henget, vanhat tarinat ja Lapin luonto. Reidar S. oli taiteilija, jota veli kadehti ja äiti ymmärsi, mutta taidepiirit enemmän vihasivat kuin rakastivat.
Vasta nyt näitä arvokkaita maalauksia etsintäkuulutetaan tuleviin juhlavuoden 2025 näyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vasta nyt taiteilijan teoksia arvostetaan, vaikka Reidar elinaikanaan janosi eniten juuri tätä – taidemaailman hyväksyntää omille töilleen.
