Jo kirjastolaki sanoo, että kirjastossa saa myös oleskella ja kuluttaa aikaa. Lapsilla ja nuorilla on yhtäläinen oikeus kirjastotilojen käyttöön kuin muillakin ikäryhmillä. Mutta ongelmia syntyy silloin, kun kirjaston kaikille yhtäläisiä sääntöjä ei noudateta, tai yhteisiä tiloja käytetään väärin. Väärinkäyttöä on esimerkiksi se, että kirjastoon tullaan syömään hampurilaisravintolasta haettuja ruokapusseja. Tai se, että roskia ei viedä roskakoriin, vaan ne levitetään ympäriinsä. Tai se, että maataan kirjaston lattialla, puhutaan ja kiroillaan kovaan ääneen ja huudatetaan musiikkia.
Koska kirjaston henkilökuntaa on vähän ja heille on Passarin muuton myötä lykätty hoidettavaksi tukku uusia töitä, on selvää, ettei kirjastoväen omat resurssit ja aika riitä lasten ja nuorten jatkuvaan valvontaan ja paimentamiseen. Vartijan palkkaaminen henkilökunnankin tueksi on ollut ymmärrettävä ja nopea ratkaisu tilanteeseen.
Mutta syytä olisi myös miettiä mistä tämä kaikki johtuu. Pitäisikö nuorisotilojen aukioloaikoja kasvattaa? Olisiko lisättävä iltapäivisin koulun jälkeen tapahtuvaa harrastustoimintaa? Tai palkattava lisää työntekijöitä vapaa-aikatoimeen?
Lasten huoltajilla on myös vastuunsa. Peruskasvatukseen kuuluu, että lapsi opetetaan kunnioittamaan toisen ja yhteistä omaisuutta ja käyttäytymään julkisella paikalla muita ihmisiä häiritsemättä. Tämä työ on nyt jäänyt monelta nähtävästi tekemättä.
On selvää, että kouluikäiset haluavat tavata kavereitaan ja viettää aikaa yhdessä. Siihen heille täytyy myös suoda mahdollisuus. Mutta kirjaston ahtaat väistötilat eivät ole se oikea osoite suuressa kaveriporukassa hengaamiseen.
Kaikilla kirjaston käyttäjillä tulee olla mahdollisuus lukurauhaan.
Maija Ala-Jääski