Betorantiellä sijaitsevalla Nordic Soyan soijanjalostustehtaalla ei mene tällä hetkellä taloudellisesti kovin hyvin. Tämän toimitusjohtaja Veli-Matti Reunasalo myöntää suoraan, mutta taloudellisen tilanteen syynä on monta sellaista asiaa, joihin Nordic Soyan väki ei ole voinut itse vaikuttaa.
– Viime vuosi oli huono, koska suurin osa vuodesta meni uuden ympäristöluvan odotteluun. Soijankäsittely on myös kilpailtu ala ja eurooppalainen soija tulee Ukrainasta ja Venäjältä, joista ei tällä hetkellä saada tai hankita raaka-ainetta. Norjalaiset kalankasvattamot eivät halua venäläistä soijaa ja eettisistä syistä me emme voi sitä hankkia tai toimittaa, Reunasalo toteaa.
Nordic Soya odotti viime vuonna yhdeksän kuukautta uutta ympäristölupaa Aluehallintovirastolta, jotta he saivat jalostettua rypsin siementä koelupaa suurempia eriä. Käytännössä tehtaan kapasiteetistä käytettiin viime vuonna noin 40 prosenttia.
– Ratkaisimme Suomen soijattomuuspyrkimyksiin liittyvän kysyntäongelman sillä, että aloimme käsitellä myös muita kasveja, mutta muutokset eivät ole nopeita. Saimme ympäristöluvan viime syksynä, joten nyt voimme prosessoida soijan lisäksi myös muita pelloilla viljeltäviä palko- ja öljykasveja. Tällä hetkellä se tarkoittaa meille rypsin ja rapsin siementä, mutta tulevaisuudessa ehkä myös muita kasveja, Reunasalo kertoo.
Tehtaan päätuotteena on yhä kotieläinten rehuksi jalostettavat rouheet, öljyt sekä valkuaista sisältävät proteiinitiivisteet. Soijavalmisteet toimitetaan pääosin norjalaisille kalankasvattamoille ja rypsituotteet kotimaisille maitotiloille nautojen ruoaksi.
– Soijaa kasvatetaan Brasiliassa enemmän kuin koskaan, mutta metsänhakkuuseen liittyy eettisiä kysymyksiä, joten me jalostamme vain eurooppalaista soijaa. Norjalaisille kalankasvattamoille kuitenkin syötetään soijaa Brasiliasta niin halpaan hintaan, että emme voi kilpailla sen kanssa kannattavasti, Reunasalo sanoo.
Tällä hetkellä tehdas jalostaa enemmän rypsiä kuin soijaa. Vaikka Nordic Soyan soijan vuosittainen tuotantokapasiteetti olisi 200 miljoonaa kiloa, niin raaka-ainetta käsitellään runsaat 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Rypsirouhe myydään täysin kotimaan markkinoille ja Nordic Soya käsittelee rypsiä vuosittain lähes suomalaisen rypsisadon verran.
– Suomessa viljellään hyvin vähän rypsiä tai rapsia edes kotimaan tarvetta ajatellen. Ala voisi olla kuusikin kertaa suurempi, jotta meidän ei tarvitsisi tuoda Baltian maista raaka-ainetta. Kannustamme suomalaisia viljelijöitä rypsin tai rapsin tuotantoon. Se on ehkä hieman hankalampi viljeltävä, mutta sille on kotimaassa suuri kysyntä ja maksamme siitä hyvää hintaa, Reunasalo sanoo.
Tehtaan historian suurin liikevaihto ja volyymi olivat vuonna 2022. Silloin liikevaihto oli runsaat 72 miljoonaa euroa. Myös tulos näytti hyvältä, mutta viime vuoden ennakkotilinpäätös näyttää parinkymmenen miljoonan euron laskua liikevaihtoon.
– Yrityksellä on ollut hyviä ja huonoja vaiheita, mutta omistajilla riittää meihin uskoa, joten he antavat meidän investoida ja tukevat strategisia päätöksiä. Jos rypsituotevalikoiman kehittäminen onnistuu, on mahdollista, että luovumme soijanjalostuksesta jossain vaiheessa kokonaan, Reunasalo lisää.
Kasvanut rypsirouheen tuotanto on tuonut eteen sen, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa myös Nordic Soyan yritysnimeä on mietittävä uudestaan, mutta vielä Reunasalo ei halua tehdä muutosta.
Tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton. Yrityksen omistajat ja työntekijät uskovat tulevaisuuteen, sillä uuden ympäristöluvan myötä tehtaalla tehtiin investointipäätös rypsinjalostuksen kehittämisestä. Hankkeen kustannusarvio on 7,5 miljoonaa euroa ja uudet laitteet on jo tilattu.
– Ne saapuvat todennäköisesti marras–joulukuussa, koska toimitusajat ovat tällä hetkellä todella pitkiä. Saamme laitteet asennettua olemassa oleviin tiloihin ja uuden puristuslinjan käyttöönotto on aikataulutettu ensi vuoden toukokuulle. Sitä ennen on kuitenkin luvassa vielä paljon jumppaa, jotta saamme isot ja painavat laitteet paikoilleen sekä tehtyä kaikki muut asennustyöt ja testaukset. Rakennusluvat uudelle porrastornille ja sähkölaitetilalle on jo saatu ja kaikki muu tehdään nykyisiin tiloihin, Nordic Soyan tuotantojohtaja Sauli Heijari kertoo.
– Tämä on nyt hetkeksi suurin investointi, jonka jälkeen alamme kasvattaa toimintaamme uudestaan ja parantamaan tulosta, Reunasalo huomauttaa.
Heijari kertoo, kuinka soijan ja rypsin öljypitoisuus eroaa toisistaan ja minkälainen merkitys sillä on rehuna tuotantoeläimelle.
– Soijapavun öljypitoisuus on 20 prosenttia, kun taas rypsin tai rapsin öljypitoisuus on 42–48 prosenttia. Soijasta saamme heksaaniuutolla tarpeeksi öljyä pois, mutta rypsistä emme saa, joten tehtaalle lisätään puristuslinja, jonka avulla rypsistä saadaan puristettua noin puolet öljystä pois, Heijari selventää.
Sen jälkeen rypsipuriste jatkaa matkaansa vielä heksaaniuttoon, jolla päästään rypsirouheessa alle kahden prosentin öljypitoisuuteen.
– Öljyisempää tuotetta ei haluta myydä maitotiloille, koska maitokarjan elimistö ei sulata sitä, Heijari sanoo.
Rypsistä puristettu öljy jatkaa matkaansa viereiseen lesitiinilaitokseen, jossa siitä erotellaan muun muassa emulgointiaineena käytettävä lestiini pois. Öljy myydään rehuksi tai tekniseen käyttöön.
Viime vuonna tehtaalle valmistui uusi raaka-ainesiilo ja heksaaniuuttamon ohituslinja. Siitä lähtien tehtaalla on ollut mahdollista ajaa kahta uuttamoa erillisinä yksiköinä, joten nyt soijaproteiinitiivisteen ja rypsirouheen tuotanto onnistuu samaan aikaan.
– Vuonna 2022 tehtaan kapasiteetistä käytettiin kaksi kolmasosaa soijanjalostukseen ja yksi kolmasosa rypsin koejalostukseen, mutta asetelma on muuttunut nyt täysin, Reunasalo toteaa.
Reunasalo paljastaa, että Nordic Soya toimittaa rypsirouhetta tällä hetkellä yli 700 eri tilalle Suomeen. Suomessa on yli 4 000 maitokarjatilaa, joten kasvupotentiaalia vielä on.
– Olemme kuitenkin jo iso ja uskottava tekijä. Saimme rypsirouheellemme tässä kuussa myös suomalaisen työn vakuudeksi Avainlippu-merkin, Reunasalo korostaa.
Nordic Soya työllistää 39 henkilöä, joista tehdastyöntekijät tekevät 12 tunnin työvuoroja viisivuorokierrossa.
– Tuotannossa on työntekijöitä vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä. Tuotantolinja ei kuitenkaan pyöri tällä hetkellä täydellä kapasiteetilla. Ympärivuorokautiseen jatkuvaan tasaiseen tuotantoon pyritään, koska ylös- ja alasajotkaan eivät ole ihan yksinkertaisia, Heijari täsmentää.
Tämän kevään poliittiset lakot eivät Reunasalon juuri vaikuttaneet Nordic Soyan arkeen, koska yritys toimii huoltovarmuustuotteiden parissa, jotka suljettiin lakkojen ulkopuolelle.
