Olen täsä tuana kuul monenki kamaloittevas sitä, kui nykysi o maailm valla mallilas, kon koulus viärä roiti mukulate ylt ja kenkä varasteta valla sääkrist, jos ei ne lukkute takan ol. Sama henkevetto tuterata sit viäl, kui mukula ova toistes krais kii koulus, kotomatkal, ja eritote netis, ko jokatte pitä olemaha somes nykysi. Mut ollenk me pysän hunterama, mits tämne johtu. Ko en kumminka mää usk, et mukula synttysäs olssiva hullumiks tul, ko ennekä.
Mahrasik tarvit meijä aikaste ihmiste kattu ymprillen, kui me tätä maailma asu ja elä. Ollek joku toine huaman, niin ko mä miälestän, et nykysi o harvemi tapan puhel asjois, ko enemänki siit, kui vääräs joku muu o; vika o ai jossa muus, mut ei minus. Me kilpales siin, kuka kaikkima paskmaisimmi ossa sannu toisist ja kaevan kaik semse asja, ko meijä miälestän o huanost ja tee niist reklaami turuil ja toreil. Aut armias, jost joku erhetty jotta hyvä sanoma, taik kehuma jotta oikke julkisest, ni kyl me äkki ole sitä päähän kloppamas ja sääkrämäs, et kyl mettä mene ja valla luja.
Olenk me lainka tiatossi siit, mitä meijä oma ja naapuri mukula tekevä sillo, kotevä ole koulus? Jäänk me kii puhelimehe it, taik lyäk me puhelin mukulate kätte, ete ne häirit meit, ko me toimita miälestän jotta miälekiintost taik tärkkiä asja?
Joinki me ole saanu järkken, et juur mul kuulu kaik heti, ja ilma et mu ite tarvittis jotta asja ette tehrä. Meijä miälestän jonku muu täyty hoitta nii, et meijä mukulillan o jost jonku kaltast harrastust; jonku muu täyty hoitta, eten mä liukast ja joku muu vasta siit, et juur mul o hyvä ol. Mut kuka se o se joku muu? Kuka o se kaupunk, ikä o velvolline kustantama yht ja toist meijä erestän?
Olisik se valla mahrotont, et me jokanen kohraltan katossi, mitä mää voin tehrä, et asja olsis paremi; voink mää jelpat joinki, et muillakki olsis pareve ol täsä kyläs, maas ja koko maailmas. Ei meijä tarvit kokku maailma parantta, riittä valla hyvi, jost iha omas kyläst taik korttelist aloteta. Sanotan päevä, jelpata ko joku appu tarvitte, mennä talkkos siivoman tiäviäri taik taloyhtiön kartno. Koiteta löyttä asijoihi semne kant, et kaikil olsis hyvä ol ja saarasis asja ettipäi sovus, eikä iso riira kans. Ja kaikkima tärkkimpän hunterata ainaki kaks kertta, enne ko sanota taik kirjoteta jotta semmost, mitä ei ite kärseis, jost päi alvetti tullasis sanoma.
Voi ol, ete mu ajatuksen ol täst maailmast. Voi ol, et ole valla vääräs. Mut mä usko vahvast, et jost jokane yrittäsis eres kipenä verra ymmärttä muitakki, ni tämä maailm o pareve paik. Ja uskokkan taik älkkä, mä ole sääker siit, et mukulattenki meinink muuttu, jost me aikase en an heil semmost malli, et se o kaikkima parhamp, ikä kaikkima suurimal äänel paoha ja enimä nyrkejäs heilutta.
Mika Sjöblom
Kriivar o nuarisoseuralaine, ja jonku verra sekkon politiikkaha kans.