Vakka-Suomi on arkeologian ja muinaistutkimuksen kannalta mielenkiintoinen paikka. Levisihän asutus tänne jo varhaisessa vaiheessa sitä mukaa kun maata meren vallasta kohosi.
– Laitilan, Kalannin, Vehmaan sekä Mynämäen seudut erityisesti. Niissä on tehty paljon mielenkiintoisia löytöjä, Vakka-opistossa aiheesta luennoinut arkeologi Hanna-Maria Pellinen kertoo.
Arkeologisia tutkimuksia tehdään paitsi jo tunnetuilla alueella myös uusilla, etenkin sellaisilla, jotka uhkaavat jäädä rakentamisen alle. Myös ajankohdan meren korkeus voi määrittää sen, missä kannattaa tutkia. Tutkimuksia tekevät ammattilaisten ohella myös alan harrastajat metallinetsimien avulla. Etsintää säätelevät Muinaismuistolaki sekä muut asiaa koskevat määräykset.
– Vakka-Suomessa asutus levisi maan kohoamisen myötä aluksi rannikolle, meren lahtien ympärille ja jokilaaksoihin. Salmia pitkin pääsi muun muassa Laitilan Valkojärvelle. Maankohoamisen myötä paljastuneet savitasangot mahdollistivat laajemman viljelyn. Viljelyä lienee harjoitettu jo pronssikauden hiekkarinteilläkin, Pellinen arvelee.
Pronssikausi on alkanut Suomessa noin 1500 eaa ja kesti vuoteen 500 eaa. Varhainen rautakausi ajoitetaan vuosille 500 eaa–400 jaa, keskirautakausi vuosiin 400–800 ja myöhäisrautakausi 800–1200.
Pellinen kertoo kiinnostavimmista kohteista sekä niissä tehdyistä mielenkiintoisista löydöistä.
Löytöjä on tehty Vakka-Suomen peltomailta sekä muinaisten asutuskeskusten liepeiltä. Hän mainitsee alueista muun muassa Kalannin ja Vehmaan pappilan seudut. Laitila on tunnetusti myös arkeologin aarreaitta. Paljon julkisuutta ovat saaneet tutkimukset ja kaivaukset entisen Kodjalan kirkon paikalla.
Pronssikautiset löydöt ovat Vakka-Suomessa harvinaisia rautakautisiin verrattuna. Alueemme oli saaristoa, jonka muodostivat kallio- ja moreenipohjaiset saaret.
Ajankohdan röykkiöitä ja kalmistoja on kuitenkin tutkittu. Vainajan mukaan matkalle tuon puoleiseen saatettiin laittaa erilaisia tarve-esineitä, aseitakin. Myös vainajan yllä olleen asusteen osia on säilynyt.
Rautakautiset löydöt painottuvat keskiseen sekä myöhempään rautakauteen, jolloin asutus oli jo levinnyt. Myös kauppayhteyksiä pohjan periltä muualle maailmaankin oli. Laitilasta on löytynyt roomalaisia kuparirahoja. Myös arabialaisia hopearahoja on löytynyt Vehmaalta sekä Kalannista. Todennäköisesti viikinkien mukana tänne kulkeutuneita. Niitä on käytetty paitsi maksuna myös koruina.
Toukokuussa 2022 löysivät alan harrastajat mynämäkeläiseltä pellolta viikinkiaikaisen hopeakätkön, jossa oli hopearahoja sekä hopeakorujen paloja. Mukana oli 12 kuningas Harald Sinihampaan lyöttämää kolikkoa. Sinihammas oli Tanskan kuninkaana vuosina 958–986 sekä myös Norjan kuningas 976–986.
– On myös paljon sen aikaisia käyttöesineitä, kuten solkia. Voisi mainita vaikka Vehmaalta löydetyt rapumaiset soljet sekä viitoissa käytetyt ns. hevosenkenkäsoljet, Pellinen selvittää.
Kalannin Hallulta on löydetty naisen puvussa käytetty solki. Myös koruja, rannerenkaita ja koruneulojakin on arkeologien kaivauksiin osunut. Vehmaalta on löytynyt muun muassa kaularenkaan pala, linnunjalkakoriste sekä kaksi linturiipusta.
Pellinen arvelee, että nämä koristeet ovat voineet toimia myös hedelmällisyyden symboleina. Kauppaa käytiin ja nämä ovat usein tuontiesineitä Baltiasta tai kauempaakin. Maanviljelyksestä kertoo löydetty sirppi.
Myöhäisrautakaudella sekä ristiretkien aikana myös kristinusko ja sen symbolit alkavat näkyä muun muassa löydetyissä ristiriipuksissa.
Myös varhainen keskiaika kiinnostaa arkeologeja ja siinäkin Vakka-Suomi on osoittautunut varsin hedelmälliseksi. Puhumme myös historiallisesta ajasta.
– Tältä ajalta on tehty varsin paljon rahalöytöjä. Pääasiassa ruotsalaisia rahoja. Ajat olivat levottomat ja saattaapa joku silloinen rahojen kätköpaikkakin löytyä, Pellinen toteaa.
Laitilasta on löytynyt muun muassa Turussa lyöty ”kuusinainen” 1400-luvulta. Myös Vehmaan Torkkilassa on tuon ajan rahoja löydetty. Kuten pelloilta Mynämäessä.
Myös tuon ajan käyttötavaraa, kuten oluttynnyrien hanoja, sekä sormuksia ja veitsenpäitäkin.
Arkeologinen tutkimus Vakka-Suomessa jatkuu, mutta heidän lisäkseen muidenkin kannattaa olla tarkkana, koskaan ei tiedä mitä mielenkiintoista eteen osuu.
– Löydöistä voi ilmoittaa Museoviraston verkkopalvelu Ilppariin. Se kerää tietoa löydöistä, löytöpaikoista ja löytöhetkestä, Pellinen opastaa.
Samalla osallistuu alueemme rikkaan kulttuurihistorian sekä -perinnön tutkimiseen ja vaalimiseen.
Rauno Laine
