
– Vanhojen sääntöjen mukaan jäseneksi pääsi vain, jos oli suorittanut varusmiespalveluksen. Muutimme sääntöjä niin, että mukaan pääsee myös ilman suoritettua varusmiespalvelusta, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Marko Oinas .
Taustalla on linjaus, jonka Reserviläisliitto antoi jo aiemmin. Mukaan kelpuutetaan nyt myös naiset, kun aiemmin reserviläistoiminta on ollut vain miehille. Alkujaan on pitänyt olla myös vähintään aliupseerin koulutus, mutta siitäkin on luovuttu.
– Kaikki Suomen kansalaiset voivat päästä jäseniksi, Teijo Sirniö kertoo.
Jokainen hakemus kuitenkin tarkistetaan, jottei hakijalla ole esimerkiksi kytköksiä Venäjän pakotelistalle. Sirniö ja Oinas kuitenkin muistuttavat, että tällainen yhteys on varsinkin täällä päin Suomea hyvin harvinaista.
Uudenkaupungin Reserviläisille on tullut uusia jäseniä tavallista enemmän viimeisen parin vuoden aikana. Enemmänkin olisi ollut halukkaita, mutta se ei ole ollut tähän asti mahdollista. Tähän asti naiset ovat saaneet liittyä kannatusjäseniksi.
– On tullut tiedusteluja naisilta, ja erityisesti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, Sirniö sanoo.
Aikaisemmin uusia jäseniä liittyi yhdistykseen muutama kuukaudessa, mutta sodan syttymisen jälkeen on tullut jopa viitisen uutta jäsentä kuukausitasolla.
– Jonkin verran helmikuun päätöksen jälkeen on jo tullut kyselyitä, Oinas vahvistaa.
Reserviläisillä on monenlaista toimintaa Uudessakaupungissa. Päätehtävänä on ylläpitää opittuja taitoja sekä kuntoa, mutta jäsenenä on myös mahdollisuus osallistua erilaisiin kilpailuihin ja koulutuksiin.
Uudestakaupungista Aki Nummela ja Harri Saarikko ovat osallistuneet aktiivisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksiin ja jakaneet oppimaansa reserviläisille.
– Kursseja pidetään viikonloppuisin lähikasarmeilla. Koulutuksissa on sotilaallisia taitoja ylläpitäviä aiheita laidasta laitaan, erilaisiin rastikoulutuksiin kouluttajana osallistuva Nummela kuvailee.
MPK:lla on monipuolinen kurssitarjonta varautumisen ja turvallisuuden asioihin sekä liikuntaan ja maastotaitoihin.
Nummela ja Sirniö ovat osallistuneet myös urheilu- ja liikuntatapahtumiin, joiden tehtävänä on fyysisen kunnon ja maastotuntemuksen ylläpito. Kilpailuissa on muun muassa erilaisia esteratoja niin maalla kuin vedessä sekä ammuntaa, leuanvetoa ja marsseja. Perustoiminnassa on kaksi taitoa ylitse muiden.
– Reserviläisen tarvitsee hallita suunnistusta ja ampumista. Suunnistusta voi ylläpitää esimerkiksi viikkokuntorasteilla, aktiivisesti reserviläiskilpailuihin Suomessa ja maailmalla osallistunut Sirniö sanoo.
Viime syksystä lähtien yhdistys on tehnyt yhteistyötä ampumaseura Laukojat-75:n kanssa.
– He pyysivät meiltä apua maanantaivuorojen järjestämiseen. Heillä on lisäksi keskiviikkovuorot, joihin myös voi osallistua, Oinas kertoo.
Sisällä ammutaan ilma-aseille, kun taas ampumaradoilla voi harjoitella ruutiaseilla.
– Ruutiaseammuntaa voi harrastaa omilla tai yhdistyksen aseilla Vehmaan radalla, Laitilassa ja Kalannissa, Sirniö kertoo.
Vuoden aikana reserviläiset voivat osallistua erilaisille marsseille, joiden lisäksi kenttäkelposuutta testataan eri tavoin. Myös tavallista EA1-ensiapuakurssia laajempi kokonaisuus on mahdollista suorittaa. Se liittyy kenttäkelpoisuuden suorituskykytestiin.
Marko Oinas muistuttaa, että yksi reserviläisten ydintoiminta Uudessakaupungissa on seppeltenlasku kaatuneiden muistopäivänä ja itsenäisyyspäivänä. He ovat myös mukana kansallisen veteraanipäivän tilaisuuksissa sekä järjestävät jouluvartioinnin sankarihaudoilla Kalannissa ja Uudessakaupungissa, joka on jatkunut 60-luvulta lähtien.
Lisäksi yhdistys toimii viranomaisten apuna vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa VaPePassa. Yhdistyksen hälytysryhmää pyydetään usein virka-apuna kadonneen henkilön etsintätoimintaan tai muuhun viranomaisten osoittamaan tehtävään.
– Ollaan auttamassa, jos tulee tilanteita. Ihan aidanmaalauksesta lähtien, Oinas sanoo.
Pelastuspalvelun etsintäryhmään kaivataan lisää auttamishaluisia ihmisiä ja mukaan kannattaa ilmoittautua, vaikka ei olisi yhdistyksemme jäsen.
Reserviläisten historiikkeja
kirjaston valikoimaanRisto-Matti Kärki
Pari vuosi sitten valmistunut Uudenkaupungin Reserviläisten 60-vuotishistoriikki on nyt myös kaikkien luettavissa, sillä yhdistys luovutti neljä kirjaa Uudenkaupungin kirjaston käyttöön. Pääkirjaston lisäksi kirjoja menee Kalannin kirjastoon, kirjastoautoon sekä kotiseutuarkistoon.
– Kirja on nyt muidenkin kuin yhdistyksen väen saatavilla, Teijo Sirniö kertoo kirjoittamastaan 290-sivuisesta historiikista.
Yhdistykselle oli tullut toiveita, että historiikki olisi laajemmin luettavissa ja nyt oli sopiva aika luovuttaa kirjat kirjastoon.
Kirjan syntyhistoria juontaa juurensa siihen, kun Varsinais-Suomen Reserviläispiiri täytti 60 vuotta ja keräsi kaikilta jäsenyhdistyksiltään pienen kirjoituksen. Uudestakaupungista löytyi tekstiä laajemminkin ja heräsi kiinnostus pienen opuksen koostamiseen.
Hiljalleen ajatus kasvoi kokonaiseksi kirjaksi, johon Sirniö sai apua myös Uudenkaupungin Sanomista ja Heikkilän vanhan kasarmin reserviläisjärjestöjen piiritoimiston arkistosta omien kätköjensä lisäksi. Kaikkiaan kirjaan oli aineistoa toimittamassa viitisentoista henkilöä.