Viertolan ampuja oli vasta 12-vuotias lapsi. Raumalla ampuja oli 14-vuotias, eli hyvin nuori hänkin.
Nuorten väkivaltaisuuden lisääntymisestä on useita esimerkkejä. Monet muistavat esimerkiksi järkyttävän Koskelan tapauksen.
Jokainen tapaus on nostanut julkiseen keskusteluun lasten ja nuorten pahoinvoinnin sekä sen, mitä ongelmille pitäisi tehdä. Kouluilta on vaadittu varautumissuunnitelmia, tiukempaa otetta kiusaamistilanteisiin ja tunnetaitokasvatusta.
Kouluissa on tehty paljon, mutta se ei riitä, jos kouluihin ei saada koulupsykologeja, jos lastensuojelun resurssit ovat vajavaiset ja jos lastenpsykiatriakin tarjoaa eioota, koska osasto on jo kuormittunut ylipaikoilla.
Julkisuudessa poliittiset päättäjät toistelevat olevansa huolestuneita lasten ja nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista. Keskustelu johtaa yleensä lyhytaikaisiin hankkeisiin, joiden vaikutukset eivät ole pysyviä. Niinpä esimerkiksi lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat moninkertaistuneet. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotti tammikuussa, että vuonna 2022 pojista 8,3 prosentilla oli diagnosoitu ADHD, kun vuonna 2015 diagnoosin saaneiden poikien osuus oli 2,9 prosenttia. Tyttöjenkin diagnoosit ovat lisääntyneet.
Myös nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt. Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä 22 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista kertoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee lääkitystä voidakseen käydä koulua.
Vakka-Suomessa on alkanut Ankkuritoiminta, jossa sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi sekä poliisi yhdessä puuttuvat nuorten ongelmiin. Toivottavasti tämä yhteistyö tavoittaa ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat akuutisti apua.
Teija Uitto