– Viime vuoden liikevaihto oli 1,9 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2022 oli vielä 3,6 miljoonaa euroa. Pudotus johtuu yksinkertaisesti toimintaympäristön muutoksesta, Uudenkaupungin sataman toimitusjohtaja Teemu Vaahtera toteaa.
Uudenkaupungin sataman lähiympäristössä on teollisuutta, jonka notkahdukset näkyvät heti sataman tuloksessa.
– Kauttamme kulkevia komponentteja on tullut aiempaa vähemmän ja sataman ro-ro-liikenne on vähentynyt, Vaahtera lisää.
Ro-ro-liikenteellä tarkoitetaan aluksia, joiden lasti puretaan siirtämällä lasti pyörien päällä alukseen ja aluksesta pois perä- ja keularamppien tai sivujen kautta. Tällaisessa liikenteessä kulkee iso osa esimerkiksi Valmet Automotiven tarvitsemista komponenteista, joten tehtaan tuotannon lasku näkyy sataman liikennemäärissä.
– Tällä hetkellä meillä käy yksi linjaliikenteen alus viikossa. Vielä edellisvuonna oli kaksi lähtöä viikossa ja kovimpaan ruuhka-aikaan lähtöjä oli melkein päivittäin. Minun toimitusjohtaja-aikoinani ei ole kertaakaan ollut näin vähän liikennettä kuin nyt, Vaahtera toteaa.
Vielä vuonna 2022 sataman kautta kulki noin 400–500 traileria viikossa, tällä hetkellä vastaava luku on noin 200 kappaletta.
– Viime vuonna sataman kautta kulki 300 tuhatta tonnia tavaraa. Vuonna 2022 se oli vielä 700 tuhatta tonnia. Kokonaisvolyymimme on siis laskenut 59 prosenttia, viime vuoden alku oli vielä hiljaisempaa, mutta toiminta hieman piristyi loppuvuodesta, Vaahtera laskee.
Vuonna 2022 sataman tilikauden tulos oli 0,7 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilikauden tulos putosi 580 000 euroa tappiolliseksi.
– Näissä luvuissa on kuitenkin huomioitava sataman yhtiöittämisen myötä tulleet melkein 1,3 miljoonan euron poistot eli rakennukset, laiturit ja kentät siirtyivät meidän omistukseen ja ne sitovat paljon pääomaa.
– Meillä ei siis ole satamassa akuuttia kassavirtaongelmaa, eikä siten myöskään paniikkinapin painamiselle ole tarvetta, Vaahtera korostaa.
Laskenut liikevaihto ei vielä huoleta Vaahteraa niin, että satamaan olisi tarvetta kaavailla yt-neuvotteluita. Sataman omilla palkkalistoilla on kuusi henkilöä, koska osa toiminnoista on ulkoistettu. Loput työntekijät ovat esimerkiksi satamaoperaattorina toimivan Stevena Oy:n palveluksessa.
– Sataman aluspalvelun ja infran huollon on pyörittävä vuorokauden ympäri, vaikka liikenne aiempaa hiljaisempaa onkin. Lähinnä laskenut liikenne on näkynyt tilapäisen työvoiman tarpeen vähenemisenä.
Vaahtera sanoo, että satamassa on pyritty löytämään säästökohteita esimerkiksi suljettujen kenttien valaistusta vähentämällä ja investointeja uudelleen priorisoimalla.
– Sähkö on meille yksi suurimmista kuukausittaisista kulueräistä. Toinen on kausittainen talvikunnossapito, koska lumityöt piti aloittaa jo marraskuussa ja jäänmurtaminen alkoi kuukautta tavallista aiemmin. Tavallista vähäisempien aluskäyntien takia kaikkia kenttiä ei tarvitse talvikaudella putsata ympäri vuorokauden.
Viime vuoden helmikuussa oli auto- ja kuljetusalalla parin viikon lakko. Tämän kevään poliittiset lakot vaikuttavat myös sataman toimintaan. Viimeisen kolmen viikon aikana satamassa ei ole käynyt kuin yksi alus.
– Tietyt varastonoudot satamasta ovat suojatyön piirissä, joten lakot eivät koske niitä. Kauttamme kulkee esimerkiksi Nordic Soyan tehtaan rehuraaka-ainetta.
Vaahtera käy jatkuvasti neuvotteluita mahdollisista uusista sopimuksista ja asiakkuuksista.
– Muillakin satama-alan toimijoilla on markkinat laskussa, joten ihan nopeaa ratkaisua ei ole luvassa, Vaahtera lisää.
Hän näkee Uudenkaupungin sataman tärkeänä kilpailuvalttina ketterän reagointikyvyn sekä sen, että satama joustaa teollisuuden mukana.
– Tällä hetkellä uusille halleille ei ole tarvetta, mutta teemme vanhoihin halleihin korjauksia. Hankimme myös pari vuotta sitten uutta maata Suukarin alueelta ja se on tarvittaessa nopeastikin muutettavissa asiakkaiden käyttöön.
Uudenkaupungin satama vastaa myös kaupungin venepaikoista. Esimerkiksi Suukarin ja Sorvakon venelaitureiden parannusurakka on jäiden sulamisen jälkeen tehtäviä viimeistelyjä vaille valmis. Rantalaitureihin tulee aiempaa enemmän kävely- ja aisapaikkoja.
– Tämän urakan jälkeen mietimme seuraavaa loogista parannuskohdetta. Emme tee satamassa muutoksia vuodeksi tai kahdeksi, vaan mietimme investoinnit vuosikymmeniksi, joten emme hötkyile, vaan toimimme pitkäjänteisesti joka sektorilla, Vaahtera summaa.