Kustavin, Pyhärannan, Vehmaan ja Taivassalon esitetty seurakuntaliitos Uudenkaupungin seurakuntaan tulee liian tiukalla aikataululla. Näin toteaa Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoneuvosto.
Kirkkoneuvosto kokoontui keskiviikkona ja asialistalla oli muun muassa lausunnon valmistelu kirkkovaltuustolle ja sen jälkeen tuomiokapitulille siitä, kuinka Uudenkaupungin seurakunta suhtautuu tuomiokapitulin aloitteeseen seurakuntajaon muuttamisesta.
Tuomiokapitulihan teki helmikuun lopun istunnossaan aloitteen neljän pienemmän seurakunnan lakkauttamisesta ja niiden liittämisestä Uudenkaupungin seurakuntaan vuoden 2025 alussa. Laajentuvan seurakunnan nimeksi ehdotetaan Uudenkaupungin seurakuntaa.
Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoneuvosto ehdottaa kirkkovaltuustolle, että se toteaisi seurakuntaliitoksille esitetyn aikataulun haastavaksi.
Kirkkoneuvosto toteaa, että tuomiokapitulin esittämä aikataulu seurakuntaliitosten toteuttamiselle asettaa merkittäviä haasteita sekä muodostettavan seurakuntayksikön hallinnon että toiminnan organisoinnin kannalta.
– Lisäaika liitosratkaisujen toteuttamiselle ja tarkemmalle selvittämiselle olisi perusteltua. Tämä mahdollistaisi myös valmistelevan yhteistyön seurakuntien kesken, kirkkoneuvosto toteaa.
Samassa yhteydessä kirkkoneuvosto kuitenkin toteaa, että se ymmärtää Vakka-Suomen alueen väestörakenteesta johtuvat haasteet alueen seurakuntien jäsenkehitykselle ja rahoituspohjalle.
Kirkkoneuvosto toteaa, että tapahtuvat seurakuntaliitokset aiheuttavat tunnetasolla voimakkaita reaktioita seurakuntalaisten parissa kaikissa aloitteen piiriin kuuluvissa seurakunnissa.
– Liitosaloitteen tiedotuksessa havaitut puutteet ovat olleet omiaan vahvistamaan reaktioita. Nämä reaktiot puoltaisivat lisäaikaa hankkeen valmistelulle.
Lisäksi kirkkoneuvosto toteaa, että liitosseurakuntien veroprosenttien yhdistäminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haasteita Uudenkaupungin seurakunnalle.
– Seurakuntaliitosten mukanaan tuomien haasteiden näkökulmasta, eli esimerkiksi kiinteistöjen korjausvelan ja henkilöstön kuormituksen takia, olisi toivottavaa, että tuomiokapituli ja kirkkohallitus voisivat osoittaa sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja liitoshankkeiden toteuttamiseen, kirkkoneuvosto muotoilee.
Lisäksi kirkkoneuvosto toteaa, että mikäli seurakuntaliitokset toteutuvat, olisi toivottavaa, että seurakunnat voisivat itse päättää muodostettavan yhteisen seurakunnan nimestä.
– Selvitysmiehen raportista puuttuu vaihtoehtoisten rakenteiden ja yhteistyömahdollisuuksien kartoitus sekä hankkeen vaikutusarvio, päättää kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi esitettävä lausuntoteksti.
Tällä viikolla kokoontunut Uudenkaupungin kirkkoneuvosto esittää hahmottelemaansa lausuntoa kirkkovaltuuston kannanotoksi. Kirkkovaltuusto kokoontuu ensi viikon keskiviikkona, jolloin se päättää Uudenkaupungin seurakunnan lopullisesta lausunnosta.
Fakta
Mistä on kyse?
Tuomiokapituli teki helmikuun lopun istunnossaan aloitteen Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan seurakuntien lakkauttamisesta.
Aloitteen mukaan neljä seurakuntaa pitäisi liittää Uudenkaupungin seurakuntaan vuoden 2025 alussa.
Laajentuvan seurakunnan nimeksi ehdotetaan Uudenkaupungin seurakuntaa.
Sen jäsenmääräksi tulisi noin 15 000 henkeä.
Tuomiokapituli perustelee aloitettaan sillä, että liitoksilla olisi mahdollista turvata kirkon työn toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset sekä henkilöstön hyvinvointi.
Lakkautusuhan alla olevat pienet seurakunnat vastustavat lakkautusta ja liitosta.
Tuomiokapituli käsittelee seurakuntien ja seurakuntalaisten jättämiä kannanottoja ja lausuntoja toukokuussa.
Kirkkohallitus käsittelee tuomiokapitulin esitystä viimeistään elokuussa.
Ugin seurakunnalla ei ole taloudellisia intressejä liitokseen
Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoherra Juhana Markkulan mukaan seurakunnissa kaivataan laajempaa keskustelua mahdollisten seurakuntaliitosten kokonaisratkaisusta ja siitä, mikä olisi seurakuntien kannalta paras tapa liitoksille.
– Seurakunnissa kaivataan aitoa kuulluksi tulemisen tunnetta, Markkula lisää.
Markkulan mukaan Uudessakaupungissa ja neljässä muussa seurakunnassa pohditaan nyt sitä, mikä seurakuntien lausuntojen vaikutus liitosprosessiin on.
– Tähän asti tuomiokapitulien eri puolilla Suomea tekemät liitosaloitteet ovat seurakuntien vastustuksesta huolimatta pääsääntöisesti menneet läpi. Päättäjämme ovat tietoisia siitä, että se voi olla realismia nytkin, mutta toisaalta haluamme uskoa, ettei kapituli ja kirkkohallitus pyydä seurakuntien lausuntoja vain muodon vuoksi, hän toteaa.
Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoneuvosto totesi lausuntoehdotuksessaan, että olisi toivottavaa, että seurakunnat saisivat itse päättää muodostettavan yhteisen seurakunnan nimestä.
– Kapitulihan aloitteessaan esitti nimeksi Uudenkaupungin seurakuntaa, mutta kyllä mahdollinen uusi yksikkö on vapaa itse päättämään omasta nimestään. On kuitenkin tärkeää sanoa asia ääneen ja antaa signaali naapureille, että keskustelu on luvallista, Markkula korostaa.
Markkula kaipaisi kirkkohallitukselta myös tukea mahdolliseen liitokseen esimerkiksi lisävaroin tai lisähenkilökunnan kautta.
– Kirkkohallituksen tuki liitosalueille on saattanut tulla kiinteistöjen korjaustukina, mutta muihin kuluihin varoja ei ole osoitettu.
Markkulan mukaan seurakuntaliitokset tuovat mukanaan merkittäviä taloudellisia haasteita. Uudenkaupungin seurakunnan viime vuoden tulos on kuitenkin plussalla ja talous tasapainossa.
– Ja jo yksistään se tarkoittaa sitä, ettei meillä ole taloudellisia intressejä ajaa liitoksia eteenpäin.
Markkula kuitenkin muistuttaa, ettei mahdollinen pienten seurakuntien lakkauttaminen ja yhden suuremman seurakunnan muodostaminen välttämättä tarkoita toiminnallista heikennystä nykytilanteeseen.
– Tulevaisuus on toivoa täynnä ja voimme toiminnan kautta vaikuttaa moneen asiaan itse. Ei toiminta perinteisesti ole vain rahasta kiinni, vaan siitä, kuinka seurakuntalaiset kokevat yhteisön omakseen ja kuinka sitä kehitetään yhdessä seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa.
Markkula lupaa tehdä parhaansa sen eteen, että mahdollisessa uudessa suuremmassa seurakunnassa toimintoja olisi mahdollista kehittää eteenpäin.
– Toiminnan sopeutus vie aikansa, mutta kun käytännöt on saatu kuntoon, on mahdollista keskittyä siihen tärkeimpään eli seurakunnan hengelliseen toimintaan.
