Asukasluku on yksi kunnan elinvoiman mittareista, siksi ei ole samantekevää, minkälainen kunnan väestökehitys on. Maalaisjärjelläkin ymmärtää, että mitä vähemmän kaupungissa on asukkaita, sitä huonommin esimerkiksi erikoisliikkeet pärjäävät. Kun kotitaloudet eivät hanki joka vuosi uutta jääkaappia tai talvirenkaita, potentiaalisia asiakkaita pitää olla riittävästi. Takavuosina Keskon silloinen aluejohtaja Olli Setänen totesi, että esimerkiksi Citymarketin rakentaminen vaatii yli 25 000 asukkaan väestöpohjan.
Uudessakaupungissa on tavoiteltu kasvua. Juhlavuonna 2017 valtuusto rustasi strategiaan, että vuonna 2030 täällä on 20 300 asukasta. Tämä asukasluku on yhä uusikaupunkilaisten haaveissa, mikä näkyy Uudenkaupungin Sanomien verkkokyselyn vastauksissa.
Uusikaupunkilaiset ovat kuitenkin tyytyväisiä tälläkin hetkellä kaupunkiinsa. Kyselyn vastauksissa enemmistö kertoo haluavansa asua juuri Uudessakaupungissa. Muuttoa harkitseviakin on, mutta muuttoon on yleensä syy, joka ei ole kiinni kaupungista. Lapset ja lapsenlapset asuvat muualla, tai työ vie muualle.
Asukkaita huolestuttaa silti se uhkakuva, että asukasluku tästä vielä pienenisi. Kaupungin halutaan pysyvän eloisana ja kivijalkaliikkeiden menestyvinä.
Aluekehityksen asiantuntija Timo Aro vakuuttaa, että Uudellakaupungilla on kaikki mahdollisuudet maltilliseen asukaskasvuun. Yksi vinkki hänellä on antaa: ratkaiseva on se mielikuva, koetaanko Uudenkaupungin olevan lähellä vai kaukana kasvukeskusta.
Lähijunaliikennettä ei tarvitse odottaa. Uusikaupunki voi jo nyt markkinoida läheisyyttään. Uudestakaupungista ajaa Raisioon ja Turun Länsikeskukseen alle tunnissa. Matka-aika ei ole mitään pääkaupunkiseudun tai Lapin työmatkaliikenteeseen verrattuna.
Teija Uitto