Kalantilainen Pentti Siivonen on onnistunut hankkimaan ainutlaatuisen uusikaupunkilaisten hopeaesineiden kokoelmaansa harvinaista täydennystä.
– Kyseessä on uusikaupunkilaisen hopeasepän Anders Wilhelm Hesslingin 1800-luvun puolivälissä valmistama hopeinen teekannu. Hänen tuotantoaan tunnetaan vähän, käytännössä niitä ei ole saatavilla yleensä mistään, Pentti Siivonen kertoo.
Teekannu on Pentti Siivosen uusikaupunkilaisten hopeaesineiden kokoelmassa ensimmäinen Hesslingin valmistama esine. Vuonna 1828 syntynyt Hessling toimi hopeaseppänä Uudessakaupungissa vuosina 1854–1863. Teekannusta löytyvät nimikirjaimet LL. Ne kertovat, että kannu on tehty uusikaupunkilaiselle kauppiaalle ja laivanvarustajalle Ludvig Lindrothille .
– Johtava suomalainen hopeaesineiden kauppias kertoi, että hänellä ei ole ollut koskaan myynnissä Hesslingin tuotantoa. Teekannu on ääriharvinainen löytö turkulaisesta liikkeestä, Pentti Siivonen kertoo.
Kaksi makeiskoria ovat myös lähiaikoina täydentäneet hänen uusikaupunkilaisen hopean kokoelmaansa. Molemmat ovat hopeisia taidonnäytteitä ja ne on valmistanut hopeaseppä Lars Henrik Nordman , joka vaikutti Uudessakaupungissa vuosina 1829–1842.
Toinen koreista on valmistunut vuonna 1832 ja siitä löytyvät nimikirjaimet DR, mitkä kertovat, että kori on kuulunut turkulaiselle Rettigin palatsin omistajalle Disan von Rettigille .
– Uusikaupunkilaiset hopeaesineet ovat harvinaisia ja siksi ne ovat hyvin haluttuja keräilijöiden keskuudessa. Tällaiset korkeatasoiset hopeaesineet tehtiin aina tilauksesta ja ne ovat siksi uniikkeja, Pentti Siivonen korostaa.
Nordman on valmistanut toisen makeiskorin vuonna 1831 ja siinä ovat nimikirjaimet I.W.R. ja M.C.R.
– Nimikirjaimet kertovat, että makeiskori on kuulunut Isak Wilhelm ja Maria Charlotta Ramsellille . K.V. Kaukovallan kirjoittamassa Uudenkaupungin historiassa Isak Wilhelm Ramsell mainitaan oman aikansa ”huomatuimmaksi mieheksi” Uudenkaupungin porvaristossa. Hänen liikkeensä oli kaupungin suurin ja hän myi suolaa, silliä ja livekalaa Tampereen, Hämeenlinnan ja jopa Mikkelin kauppiaille. Koko Ahvenanmaan saaristoväen kerrotaan olleen Ramsellin kauppatuttavia.
Ramsell oli ulkonaisestikin hieno mies ja kaupungin seurapiirin huomattavin henkilö. Hänestä tulikin kuninkaallinen Ruotsin ja Norjan varakonsuli ja myöhemmin vielä Tanskan. Hän otti osaa myös kunnalliseen ja muuhun julkiseen elämään ja harjoitti laajaa hyväntekeväisyyttä.
– Kaupungin nousuun 1830- ja 1840-luvulla näyttää Ramsellilla olleen huomattavan suuri ansio, K.V. Kaukovalta kirjoittaa.
Merkittävää on, että tämä Ramsellien makeiskori on kuvattuna kuuluisassa Tyra Borgin kirjoittamassa teoksessa Guld- och Silversmeder i Finland 1373–1873.
Matti Jussila