– Olemme kylväneet pelloille muun muassa auringonkukkaa, hunajakukkaa, veriapilaa, viljatataria, keltasinappia, persianapilaa, kesämalvikkia, kehäkukkaa, opiumunikkoa, pioniunikkoa, pellavaa ja kruunusuvikakkaraa, vs. vihertyönjohtaja Maria Saarinen luettelee.
Kaupungin viherpalvelut ovat rakentaneet Mörnen pellon laitaan myös hyönteishotelleja. Kaupungin liikuntapalvelut ovat tehneet myös risuaitoja Sorvakon frisbeegolfradan alueelle.
– Toivottavasti kaupunkilaisten silmät tottuvat niittyihin ja risuaitoihin, sillä ne edustavat viheralueiden hoidon uutta suuntausta. Tavoitteena on, että kaikki, mikä alueella syntyy, käytetään hyväksi. Risut kerätään risuaitoihin ja lahotkin puut käytetään, Saarinen linjaa.
Uusikaupunki painottaa viheralueidensa hoidossa luontoystävällisyyttä ja kierrätystä. Tämä näkyy muun muassa Pakkahuoneen rannalla, jossa kukkaistutukset on rajattu erikokoisilla puupölleillä.
– Ne ovat tarkoituksella erikokoisia, jotta niillä voi istuskella ja lapset voivat vaikka hypellä pölliltä toiselle, Saarinen kertoo.
Puun käyttö on paitsi ekologista, myös kaunista ja järkevää.
Saarinen kertoo, että tähän suuntaan kaupungin viherpalveluiden tavoitteita ollaan nyt viemässä. Vuosikymmenten takaisesta puistoajattelusta siirrytään ekologisempaan suuntaan.
– Olemme tehneet viheralueille RAMS-hoitoluokituksen. Esimerkiksi Rauhanpuisto on ykkösaluetta, eli sen hoitoisuus on korkeaa. Mitä kauemmas keskustasta mennään, sitä luonnonmukaisempaa hoito on.
Myös monet muut kaupungit painottavat viheralueidensa hoidossa ympäristön huomioimista.
– Esimerkiksi Kotkassa on puisto, jonka rakentamisessa on käytetty lahopuita.
Viheralueiden hoidossa otetaan huomioon myös pesivät linnut ja eläimet. Esimerkiksi Käätyjärven ympäristön metsikköä on raivattu tänä keväänä, mutta se on tehty ympäristö huomioiden.
– Saimme Käätyjärvi-kävelyllä ihmisiltä kiitosta siitä, että metsä on nyt hoidetun näköinen, mutta ei parturoitu, Saarinen kertoo.
Kaupungin viherpalveluiden porukka haastaa myös kaupunkilaiset hoitamaan pihojaan luontoystävällisellä tavalla. Se on helppoa, esimerkiksi puutarhan nurmikosta osan voi jättää leikkaamatta.
– En usko, että naapurit sitä pahasti katsovat. Ihmisillä on hyvä tietämys siitä, miten nykyisin viheralueita kannattaa hoitaa.
Myös hyönteishotelleja voi rakennella omaan pihaan. Ohjeita löytyy netistä usealta sivustolta.
Kaupunginpuutarhuri Saija Peltola huomauttaa, että hyönteishotelleja voi ostaa myös valmiina.
Kaupungin alueillekin hyönteis- ja ötökkähotelleja voi tehdä, mutta viherpalveluissa toivotaan, että niitä ei sijoitettaisi itse kaupungin alueille.
– Hyönteishotellin sijoituksessa pitää ottaa monta tekijää huomioon, esimerkiksi mihin ilmansuuntaan hyönteishotelli avautuu, Saarinen sanoo.
Saarinen toivoo, että kaikki kaupunkilaiset kunnioittaisivat luontoa.
– Kaupunki on joutunut harkitsemaan esimerkiksi soutuveneen poistamista Ruokolanjärveltä, kun veneellä on käyty tuhoamassa joutsenten pesä ja suihkulähteeseen on tungettu juomatölkkejä, hän harmittelee.
Näin teet hyönteishotellin
Hyönteishotellin voi rakentaa käsittelemättömästä puusta, tai tehdä esimerkiksi kukkaruukkuun.
Hotellin voi sisustaa erilaisilla kuivilla luonnonmateriaaleilla, silloin useampi ötökkä viihtyy hotellissa. Siihen voi laittaa esimerkiksi oksanpätkiä, perennanvarsia, heinää, kaislaa, käpyjä, puun kaarnaa, tuohta, puunpaloja, jäkälää, sammalta, kariketta, saviruukun palasia tai reikätiiltä.
Hotelli ripustetaan mielellään aamuaurinkoon päin. Ripustuskorkeus 1–2 metriä.
Talveksi suuaukko suojataan levyllä tai hotellin voi siirtää kylmävarastoon odottamaan uutta kevättä.
Lähde: Martat.fi
