Vaikka nuoret itse eivät edes haluaisi häiritä, isoon porukkaan liittyy kuitenkin aina ilmiöitä, jotka häiritsevät: ääntä, roskaamista ja ikävää ilkivaltaa. Sekin on häiritsevää, kun nuoret vievät liikkeiden asiakaspaikkoja. Hampurilaisravintolassa yksi ostaa juoman ja muut vain notkuvat. Kirjastossa heitellään paperitolloja ja melutaan.
Skeittipuisto on töhritty graffiteilla. Tekstit ja piirrokset eivät edusta minkäänlaista taidetta, vaan ne ovat lähinnä törkykuvia sekä rasistisia ja herjaavia tekstejä. Pahimmillaan ne voivat liittyä myös kiusaamiseen.
On ymmärrettävää, että nuoruuteen liittyy levottomuutta. Erityisen ymmärrettävää se on tänä aikana, kun mallia näyttävät aikuiset, joiden pitäisi osata käyttäytyä. Jos kansanedustajat maalaavat graffiteja, harrastavat rasistista kirjoittelua ja ammuskelevat kadulla, niin miten nuorilta voi odottaa vain hyvää käytöstä?
Silti nuorten häiritsevään käyttäytymiseen pitää puuttua. Jos siihen ei puututa, levottomuus helposti vain lisääntyy.
Kaupunki sai moporallin suitsittua keskustan ajokiellolla. Nuorten kokoontumista ei voi kuitenkaan kieltää. Kaikkea ei voi vain korjata kielloilla.
Uudessakaupungissa oli ennen koronaa hieno kokeilu. Uudenkaupungin Yrittäjät, kiinteistönomistaja Jussi Salin ja kaupunki tarjosivat nuorille kokoontumistilat Liljalaaksonkadulta.
Nuoret osallistuivat tilan suunnitteluun ja ylläpitoon. Vapaaehtoiset aikuiset olivat valvomassa, ettei paikkoja tärvellä ja että tilassa säilyy muutenkin rauha. Tarkoituksena oli kokeilla kuukausi, miten tämä nuorisotila Uniikki olisi toiminut. Kokeilukuukausi katkesi sitten koronaan. Uniikki ehti olla auki vain pari kertaa.
Löytyisikö kaupungista yksituumaisuutta avata Uniikki uudestaan?
Teija Uitto