Presidenttimme puhuu ruotsalaisten rakastamaa muumiruotsia, hänen puolisonsa kuutta kieltä. Heidän vierailunsa Ruotsiin saivat ruotsalaiset kadehtimaan Suomea. Loppukoon vihdoinkin siis jatkuva alemmuudentunne, joka tulee jostain Lallin tapon ajoilta. Loppukoon vitsit Ruotsin armeijasta ja poliisista. Me tarvitsemme toisiamme.
Pohjoismaat ovat yhtä, muodostamme vahvan pohjoisen yhteyden, olemme kuin Kalmarin unioni, menneiden aikojen yhtenäinen pohjoinen unelma, jossa puhuttiin monia kieliä sekaisin ranskaa, saksaa, venäjää, ruotsia, suomea.
Palaamme Pohjoismaiden yhteistyön pariin. Odotan uteliaana, muuttuuko kiinnostus ruotsin kieleen? Vai vahvistaako Nato-jäsenyys vain englannin johtoasemaa? Käyttäydymme kuin muita kieliä ei olisikaan. On supisuomalaisia yrityksiä, joissa työkielenä on englanti. Suomen kielen ennustetaan muuttuvan kyökkikieleksi sadan vuoden sisällä, jos suuntaus jatkuu.
Kovassa kilpailussa työmarkkinoilla ruotsin kielen taito on valttia. Kaksikieliset sen tietävät kuten presidentti Stubb. Ruotsi antaa avaimet myös norjaan ja tanskaan, johdattaa saksaan Jos osaat ruotsia, niin sinulla on oikotie moneen muuhun. Pääset mukaan yhteiseen kulttuuriperintöön.
Nuorten mielestä ruotsi on tylsä kieli. Miten ruotsi voi olla tylsää, kun maa on musiikin suurvalta? Sen popparit ovat kuuluisampia kuin suomalaiset? Ruotsalaiset nuoret ovat trendikkäitä ja seniorit seuraavat aikaansa.
Aikoinani olin ainoa suomenkielinen suomenruotsalaisella osastolla. Sitä kautta löysin kulttuurisillan Pohjoismaihin. Aloin tilata Hufvudstadsbladetia ja Feminaa, Sköna Hemmetin sisustus miellytti enemmän kuin Suomen pelkistetty valkoinen.
Sain pienen perinnön ja käytin sen Pohjola-Nordenin ruotsalaisen kulttuurin kesäkurssiin. Ruotsin kulttuuriperintö avautui. Se oli ihanaa aikaa. Sain herätä aamuisin kirjallisuuteen, musiikkiin ja opin jopa tanssimaan hamboa.
Uusittu liittomme Ruotsin kanssa säteilee myös kanssakäymiseen. Ruotsalaiset tietävät meistä vähemmän kuin suomalaiset Ruotsista. Nyt ruotsalaiset ovat uteliaita aikuiseksi kasvaneeseen pikkuveljeen.
Me olemme synkistelijöitä ja laulamme mollissa. Muut pohjoismaat duurissa. Ruotsin esiintyjät osaavat aina laulaa ja esiintyä, sekä hyödyntää kansainvälisyyttä. Me haluamme yhä näyttää olevamme erilaisia ja täynnä raivoisaa raakaa alkuvoimaa. Tänä vuonna Euroviisumme oli niin vulgääri, että aikuista hävetti. Tätä kirjoittaessani en tiedä lopputulosta.
Pohjola-Nordenin järjestön jäsenenä Uudessakaupungissa odotan kiinnostuksen kasvavan muiden Pohjoismaiden elämäntapoja kohtaan. Vietämme hauskoja iltoja tutustumalla vaikkapa ruokakulttuurin erilaisuuksiin. Eikä tarvitse osata ruotsia.
Pyrimme rohkaisemaan nuorten ruotsin kielen opiskelua ja siksi annamme vuosittain stipendin kahdelle ruotsin kielessä menestyneelle lukiolaiselle.
Pirkko Arstila
freelancer