Huhtikuun puolivälissä pääsin unelmieni maisemaan Toscanaan. Maisema oli juuri niin kaunis kuin elokuvissa ja mainoskuvissa. Kolmena ensimmäisenä päivänä paistoi aurinko ja oli keväinen helle. Neljäntenä päivänä satoi ja lämpömittarin pylväs putosi +10 asteeseen. Sateinen Toscana näytti raikkaalta.
Kiertelimme Toscanan kaupunkeja, San Cimignanoa, Pienzaa, Sienaa, Montalcinoa, Chianciano Termeä, Cortanaa ja Arezzoa. Toscanassa on paljon pikkuruisia kaupunkeja. Pienzassa on vain parituhatta asukasta, kuten meillä Pyhärannassa, Vehmaalla ja Taivassalossa. Montalcinon asukasluku on noin 5000, asukkaita on siis vähemmän kuin Laitilassa. Näissä pienissä kaupungeissa vierailee vuosittain noin kahdeksan miljoonaa turistia.
Toscanan lumo ei perustukaan kaupunkimiljööseen, vaan leppoisaan maalaisidylliin.
Kaupunkisuunnittelujaoston puheenjohtaja Laura Kontu vertasi lehtemme haastattelussa viime kesänä Uuttakaupunkia Toscanaan. Hän oli hoksannut yhtäläisyyden häämatkallaan. Sama ajatus tuli itsellekin mieleen Toscanassa, tosin minusta Vakka-Suomi on kuin Toscana. Yksinään Uusikaupunki on kansainvälisille turistiryhmille pieni kohde, mutta Vakka-Suomi kokonaisuutena on hyvinkin houkutteleva. Siinä missä Laitilassa on 74 järveä, Uudessakaupungissa, Pyhärannassa, Taivassalossa ja Kustavissa on meren rannat. Toscanan jyhkeät kivitalot ovat kauniita, mutta niin ovat meidänkin maalaistalot ja Uudenkaupungin empirepuutalot. Pyhärannan ja Pyhämaan kyläidyllit ovat hurmaavia.
Meidän kirkot eivät ole yhtä suuria kuin Toscanan vanhat kirkot, mutta vaikuttavia kirkkoja on meilläkin. Kalannin, Laitilan ja Taivassalon kirkot ovat täynnä kiehtovia maalauksia, Pyhärannan jyhkeä kirkko seisoo uhkealla paikalla, Pyhämaan uhrikirkko ja Uudenkaupungin Vanha kirkko ovat suorastaan häkellyttävän puhuttelevia.
Toscana houkuttelee turisteja viinitilavierailulle. Vakka-Suomen maatiloilla voi maistella vihanneksia, marjoja, juustoja, hunajaa ja paikallisten panimoiden oluita.
Toscanan pienissä kaupungeissa ei puhuttu joka paikassa englantia, mutta palvelu sujui hyvin elekielellä. Se teki matkasta itse asiassa vielä hauskemman.
Meidän suurin kompastuskivemme on varsinaissuomalainen vaatimattomuus. Me emme huomaa, kuinka kaunista täällä on. Me ihailemme Toscanan sypressejä ja tammia, vaikka meillä tammet ovat tuuheampia ja havisevat koivut hurmaavia. Toscanan kumpuileva maisema on kaunis, mutta onhan meilläkin laaksoja ja kukkuloita, metsiä ja soita, pieniä järviä, merta ja saaria.
Meillä ei ole italialaisia ravintoloita, mutta eivät turistit niitä täältä tule etsimäänkään, vaan paikallista lähiruokaa. Turistit kaipaavat elämyksiä, jotka ovat erilaisia kuin kotimaassa.
Huhtikuinen lumipyrykin on elämys, josta turisti voisi haltioitua.
Teija Uitto
Kirjoittajan mielestä kauempaa näkee paremmin lähelle.