Iso osa hankkeen annista oli kuitenkin luonteeltaan sellaista, ettei se näkynyt yleisölle. Hankkeen tarkoitus oli viranhaltijoiden kouluttautuminen ja verkostoituminen.
Uudessakaupungissa hankkeeseen ja sen tuloksiin ollaan hyvin tyytyväisiä. Kulttuurituottaja Joni Pietiläinen katsoo, että hankkeella oli positiivisia vaikutuksia useastakin eri näkökulmasta.
Ensinnäkin hanke tiivisti kuntien kulttuurialan työntekijöiden yhteistyötä muun muassa madaltamalla yhteydenpidon kynnystä.
– Jokaisessa työpajassa oli oma teemansa, mutta siinä ohessa sai myös aina kuulla, kuinka asioita tehdään eri kunnissa. Samalla levitettiin eteenpäin hyväksi todettuja toimintatapoja tai ainakin tietoisuutta erilaisten toimintamallien olemassaolosta, vaikka niiden käyttöönotto ei kunnassa sormia napsauttamalla olisikaan mahdollista, Pietiläinen sanoo.
Vertaistuen ja yhteistyön vahvistumisen lisäksi Pietiläinen kertoi hankkeen tarjonneen kulttuurialan viranhaltijoille koulutusta.
– Koska tietoa jaettiin koko Varsinais-Suomen alueelle, se tasa-arvoisti kulttuurikenttää kuntien välillä, Pietiläinen huomautti.
Pietiläinen ei halua myöskään väheksyä seututaiteilijan alueella tekemään työtä sekä hankkeen loppuvaiheessa tilatun äänitaideteos-kiertueen merkitystä.
– Ne rikastivat kulttuuritarjontaa Uudessakaupungissa vuonna 2023.
Uudessakaupungissa seututaiteilijana toiminut tanssitaiteilija Amanda Vuori piti yhden tanssikurssipäivän alakouluikäisille lapsille sekä useamman tanssinäytöksen eri palvelukeskuksissa.
Se, tuoko hanke Uuteenkaupunkiin jotain pysyvää, jää vielä nähtäväksi.
– Mutta yhteydenpito muiden Varsinais-Suomen kuntien kulttuuripalveluihin on ainakin säilynyt. Se toivottavasti tulee kantamaan hedelmää erilaisten yhteistyökuvioiden merkeissä, Pietiläinen lisää.
Vastaanotto oli Laitilassa vähintään yhtä hyvä. Kulttuuripäällikkö Piia Allén ylistää kaksivuotista hanketta parhaaksi, jossa hän on ollut mukana. Allénin mukaan hankkeen päätavoite oli tarjota kunnille tukea ja koulutusta kulttuuripalveluiden tuottamiseen sekä kuntarajat ylittävään yhteistyöhön.
– Ja sen hanke teki todella hyvin. Koulutukset olivat korkeatasoisia. Hankkeen koulutukset syvensivät osaamista, Allén kertoo.
Hankkeen myötä saatiin myös pysyvämpää hyötyä.
– Parempaa osaamista ja laajentuneet verkostot. Nämä ovat isoja asioita, Allén toteaa.
Varsinaista kulttuuria -hanke
Mukana olivat kaikki 27 Varsinais-Suomen kuntaa, jotka hankkeessa jakautuvat kuudeksi seutukunnaksi.
Sen tarkoitus oli tukea kulttuuripalvelujen tuottamista koko maakunnan alueella.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen toteuttajina olivat Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupungin vapaa-ajan palvelut.
Kuntien kulttuuripalveluiden kehittäminen Varsinais-Suomessa katsottiin olevan tarpeellinen, sillä ennen hankkeen alkua kulttuuripalveluita ei pystytä tarjoamaan tasapuolisesti ympäri maakuntaa.
Hankeaika oli 1.2.2022–31.12.2023.
Hanke rikastutti merkittävästi pienten kuntien kulttuuritarjontaa
Kulttuurihanke otettiin ilolla vastaan kaikissa Uudenkaupungin Sanomien tavoittamissa kunnissa.
Taivassalon kirjasto- ja kulttuuripalveluvastaava Anna Schaumanin mukaan hankkeen tärkeintä antia olivat kollegiaalisuus, vertaistuki ja verkostoituminen sekä mahdollisuus oppia uutta. Hän kertoo olleensa mukana valitsemassa Kulttuurikeikkoja kuntiin -taiteilijaa.
– Kulttuurikeikkoja kuntiin -taiteilijan interaktiivinen ääni-installaatio olivat sellaista herkkua, jota emme olisi ikinä saaneet aikaan oman budjetin puitteissa. Hanke toi mukanaan monipuolisuutta, syvyyttä ja innovatiivisia kokeiluja kuntamme kulttuuripalveluihin, Schaumann kertoo.
Schaumann kokee, että hankkeen myötä verkostoituminen on helpompaa, koska kollegat ovat tulleet sen myötä tutuiksi. Hän arvelee sen tuoneen myös rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta taiteen tekemisen, kokemisen ja luovuuden muotoja kohtaan sekä suunnitelmallisuutta toimintaan.
– Hanke lisäsi kaiken kaikkiaan ymmärrystäni siitä, miten laajasta ja monipuolisesta kentästä on kyse ja kuinka paljon opittavaa itselläni on.
Pyhärannassa ei tällä hetkellä työskentele kulttuuripalveluista vastaavaa viranhaltijaa. Osa-aikainen kirjastonjohtaja Marja-Liisa Mutka on omien toimiensa ohella ollut mukana hankkeessa. Hanke rikastutti pienen kunnan kulttuuritoimintaa merkittävästi.
– Pyhärannassa ei olisi ollut juuri mitään tarjontaa ilman tätä hanketta. Tämä oli erittäin tervetullut mahdollisuus tarjota kuntalaisille tanssitaidetta.
Mutkan mukaan hankkeen pysyvämpi anti ei ehkä ollut mitään näkyvää.
– Se lisäsi ymmärrystä siitä, että taidetta ei ole aina vaikeaa ymmärtää.
Hanna Hyttinen
