Kaupungin väistyvä talousjohtaja Anne Takala ennustaa, että Suomen kuntakentälle tulee ennätyssuuria muutoksia. Hän arvelee, että nykymuotoiset kunnat ovat katoamassa.
– Tällä hetkellä Uudenkaupungin talous on kohtuullisella tasolla, mutta tulevina vuosina tilanne vaikeutuu. Samaa kehitystä on suurimmassa osassa Suomen kunnista. Siksi en usko, että kunnat eriytyvät ja nykyisen tyyppiset kunnat ja niiden tehtävärakenteet eivät ole Suomessa mahdollisia kovin pitkään, Takala toteaa.
Takala kertoo, kuinka Suomessa verrataan palveluiden kustannusten kehittymistä ja bruttokansantuotetta muihin Pohjoismaihin, mutta yhtälö ei ole toimiva.
– Meillä bruttokansantuote ei kasva samalla tavalla, joten kantokyky on heikompi. Suomessa pitäisi purkaa sääntelyä ja keskittää resurssit olennaiseen, jonka avulla hyvinvointia olisi mahdollista parantaa. Hyvinvointi luo kasvua ja kasvu hyvinvointia, hän lisää.
Hän toteaa, että kuntien hallinnosta ei voida loputtomasti säästää, joten rakenteellisia uudistuksia on tehtävä tavalla tai toisella.
– Hallinto ei ole turha mörkö, vaan kunnan työt eivät yksinkertaisesti pyöri ilman toimivaa hallintoa. Hallinto huolehtii, että palvelut toimivat ja säädöksiä noudatetaan. Prosentuaalisesti hallintokulut ovat kuitenkin melko pieni osa kunnan taloudesta. Suurimmat rahat pyörivät palveluiden tuottamisessa ja esimerkiksi infran, kuten rakennusten, katujen, vesi- ja jätevesilaitosten sekä vesi- ja jätevesiverkostojen, ylläpidossa.
Uudenkaupungin tulevaisuudessa siintää suuria investointeja, mutta kaupungin maksukyky on heikkenemässä. Valtionosuudet ovat laskussa, yhteisöverojen tuotto kulkee käsikädessä kaupungin yritysten tulosten kanssa ja asukasluvun lasku tarkoittaa myös laskevia verotuloja.
Uudenkaupungin historian suurin hanke eli Wintteri on valmistumassa ensi keväänä ja se lisää kaupungin asukaskohtaista lainamäärää. Takala kuitenkin muistuttaa, että Wintteri on iso satsaus kaupungilta ja siitä tulee kaupunkilaisten yhteinen olohuone.
Investoinnit eivät kuitenkaan lopu Wintteriin, koska ratkaistavaksi tulee lisäksi virastotalo Mörnen jopa kymmenien miljoonien arvoisen remontin teko ja ajankohta.
– Ja Kalannin koulutiloihin liittyvät kysymykset. Kaikkiin remontteihin ei riitä rahoja.
Kaupungissa on tehty viime syksystä alkaen talouden sopeuttamistoimia ja säästöjä on haettu tarkalla kammalla. Kaupunki on luopumassa turhista kiinteistöistä laittamalla esimerkiksi Raatihuoneen ja ulosottoviraston myyntiin. Näistä ei kuitenkaan tule vuositasolla valtavia kassavirtoja kaupungin kassaan.
– Mutta se on alku, Takala toteaa.
Takalan mukaan Uudessakaupungissa, kuten muissakin kunnissa, on tapana pilkkoa investointeja useammalle vuodelle, jotta ne näyttäisivät halvemmilta. Hän ei pidä tapaa oikeana.
– Investoinnit pitäisi tehdä kohta kohdalta kuntoon. Projektiluonteinen ajattelu on yleistynyt kuntakentällä. Pitäisi tehdä Uudenkaupungin kokoisia päätöksiä, suunnitelmia ja hankkeita.
Vaikka talous näyttää heikkenevän seuraavien vuosien ajan, niin Takala ei ole kuitenkaan heittämässä kirvestä kaivoon.
– Uusikaupunki on pärjännyt satoja vuosia, joten ei siihen ole tulossa muutosta. Välillä taloustilanne on hieman heikompi ja toisinaan huimasti parempi, kyllä kaupunki ja sen palvelut säilyvät silti riittävällä tasolla.
Hän muistuttaa, että tähänkin asti on keksitty uutta, joka tuo positiivisia muutoksia tavalla tai toisella horisonttiin.
– Kaipaamme positiivista ajattelua ja tulevaisuuden uskoa. Jälkikäteen on hyvä viisastella, että olisi pitänyt tehdä näin, mutta tehdyt ratkaisut ovat olleet oikeita tai vähiten huonoja kulloisessakin tilanteessa, Takala summaa.
Muutosten vuosikymmenet – Talousjohtaja Anne Takala on jäämässä eläkkeelle
Uudessakaupungissa taloutta ja hallintoa jo runsaat parikymmentä vuotta luotsannut Anne Takala on jäämässä eläkkeelle. Hän käy jättämässä työvälineensä Mörneen heinä–elokuun vaihteessa.
– Vuosikymmenten aikana kuntien hallintoon on tullut enemmän säätelyä, tiukemmat normit ja lisää vaatimuksia. Talousarviot ovat muuttuneet laajemmiksi, tietotekniikka on lisääntynyt ja korona toi harppauksen hybridityöskentelyyn, hän listaa muutoksia.
Kaupungin talouden seurannan ydin on pysynyt samana, koska yhä joka vuosi tehdään talousarviot, raportoinnit luottamushenkilöille ja valtiolle sekä pienempiä ja suurempia hankkeita. Keinot niiden toteuttamiseksi ovat muuttuneet ja virkamiesten rahankäyttöön puututaan aiempaa hanakammin.
– Kuntalaiset ovat aina seuranneet sitä, kuinka virkamiehet käyttävät verovaroja ja kuinka työtunteja käytetään. Nykyään erilaisten koulutusten osallistumisiin ja seminaarimatkoihin kiinnitetään enemmän julkista huomiota. Samalla niiden tärkeyttä tiedon ja kontaktien saamisessa ei ehkä ymmärretä. Lisääntynyt avoimuus ja asioista tiedottaminen on helpottanut kuntalaisten tiedonsaantia.
Takala toteaa, että sosiaalisessa mediassa tartutaan aiempaa nopeammin eri asioihin.
– Sosiaalisessa mediassa reagoidaan nopeasti eri asioihin ja niistä tehdään välillä vääriä johtopäätöksiä puutteellisilla tiedoilla, koska monesti tarjolla olevia tietoja ei ole viitsitty edes lukea, Takala toteaa.
Hän kannustaa viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä entistä avoimempaan ja keskustelevampaan yhteistyöhön, koska se on kaupunkilaistenkin etu.
– Ei kaikesta kannata tehdä arvovaltakysymystä. Joskus tie muutokseen on vähän mutkainen ja kesken kaiken saatetaan tarvita uusia askelmerkkejä, mutta vastuu ja tavoitteet ovat yhteisiä. Eivät viranhaltijat tahallisesti halua johtaa ketään harhaan, vaikka niinkin väitetään.
Takala aloitti Uudessakaupungissa talousjohtajana syyskuussa 2000. Sitä ennen hän toimi Ylä-Savossa ja Vammalassa ensin elinkeinoasiamiehenä ja myöhemmin Vammalassa suunnittelujohtajana. Hänen talousjohtajan työhönsä liitettiin Uudessakaupungissa vuonna 2010 myös hallintojohtajan tehtävät, mutta titteliä ei muutettu.
– Eläkkeelle jäämisessä päättyy yli 40 vuotta kestänyt vaihe. Odotan sitä, että ei ole aikatauluja, vaan saan rauhassa nukkua ja lukea aamun lehdet teekupin ääressä.
– Toisaalta voihan se olla, että parin kuukauden päästä kaipaan jo rytmiä elämääni ja katselen vaikkapa avoimen yliopiston kurssitarjonnasta tulevaisuudentutkimuksen kursseja, hän pohtii.
Hän odottaa, että hänellä on jatkossa enemmän mahdollisuuksia ulkoiluun Lizette-koiran kanssa, aikaa kirjojen lukemiselle ja matkustamiselle sekä muualla Suomessa asuvien läheisten tapaamiselle.
Takala toteaa, että kaupungilla työskentelee hyvä ja sitoutunut henkilökunta, mutta on tarpeen, että johtaviin virkoihin tulee välillä muutoksia.
– Muutosten mukana tulee uutta, koska jokainen tekee työnsä omalla tavallaan ja jokainen tapa on yhtä arvokas. En neuvo seuraajaani, mutta on tärkeää, että hän katsoo asioita kriittisesti ja analyyttisesti.
Kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Katja Aalto aloittaa virassa elokuun alussa.
Kaupungin viime vuoden tilinpäätös plussalla
Anne Takalan viimeinen kaupunginvaltuusto oli tämän viikon maanantaina. Siinä käsiteltiin kaupungin viime vuoden tilinpäätöstä ja tilintarkastuskertomusta. Kaupungin viime vuoden taloutta ei kannata verrata aiempiin vuosiin, koska sote-palveluiden siirtyminen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ei tee tilinpäätöksistä vertailukelpoisia. Kaupunki kuitenkin saavutti pääosin toiminnalliset tavoitteensa.
Kaupunki teki yli 19 miljoonan euron edestä investointeja, joista suurimpana Wintteri, Kalannin koulu, Merituulikoti ja A-sairaalan korjaukset. Samalla kaupungin lainakanta kasvoi 8,6 miljoonaa euroa, joten viime vuoden lopulla lainakanta oli yhteensä 64,2 miljoonaa euroa. Kaupunki järjesteli omaisuuttaan, perusti vuokrataloyhtiöt sekä kehitti hallintoaan. Asukasluku väheni, mutta yli 120 ukrainalaista sai kotikuntaoikeuden.
– Koen suurimpana ongelmana ja murheena sen, että väestöön, työpaikkoihin ja työllisyyteen liittyviä tavoitteita ei saavutettu. Myös syntyvyys on heikko, jos ja kun nämä ongelmat jatkuvat, ne vaikuttavat monella tavalla talouteen ja ihmisten hyvinvointiin, Takala lisäsi.
Hän jatkoi summaamalla, että elinvoima on keskeinen osa kaupungin tulevaisuutta.
– Raha on rahaa, talous on sen seurannainen. Talous ei kuitenkaan ole se, joka ohjaa kaupungin toimintaa. Jos muuten menee hyvin, niin taloudessa menee hyvin. Ja taloudessa ei voi mennä hyvin, jos muuten ei mene hyvin, Takala tiivisti.
Taloudellisesti kaupungin viime vuoden talous meni hyvin ja ylijäämää kertyi lisää kaupungin puskuriin. Kaupungin viime vuoden ylijäämä nousi noin viiteen miljoonaan euroon ja taseessa on kumulatiivista ylijäämää 22,9 miljoonaa euroa.
– Siihen vaikuttivat kertaluontoiset erät, joita kaupunki ei enää jatkossa saa. Verotuloissa oli ylimääräistä ja kaupunki sai kertaluontoisia korvauksia. Kaupunki saavutti toiminnalliset tavoitteet pääosin, mutta oli asioita, joihin emme voineet vaikuttaa tai jotka olisimme voineet tehdä paremmin, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt (kok.) totesi.
Löfstedt lisäsi, että viimeiset vuodet kaupungissa ovat olleet jatkuvaa uudistuksen aikaa. Kaupungissa on tehty toimenpiteitä, joita aiemmin ei ole tehty yhtä tiukoilla aikatauluilla.
– Olemme tehneet pitkät listat selvityksiä, talous- ja kiinteistöanalyysejä, sopeuttamisohjelmaa ja uudistaneet hallintosääntöä, Löfstedt listasi.