– Projektissa on kaksi tasoa. Ensin haimme työpajoihin mukaan ihmisiä, joita lähiluonto erityisesti kiinnostaa. Työpajoissa on tuotettu visiokokonaisuus, minkälainen Uusikaupunki voisi olla vuonna 2035, kun luonnon monimuotoisuutta on saatu vahvistettua, projektikoordinaattori Henna Salminen Varsinais-Suomen liitosta kertoo.
Työpajojen päätöshetki vietettiin Myllymäen puistossa, johon istutettiin amerikanjalopähkinäpuu.
Seuraavana vaiheena on saada laajemmin ihmiset mukaan miettimään, miten muutoksia voisi tehdä.
Salmisen mukaan alkusyksystä on tarkoitus järjestää luonnon monimuotoisuus eli lumo-seminaari, johon kutsutaan yleisöä.
– Olisi hienoa, jos ihmiset lähtisivät tekemään omia arkihankkeita. Istutettaisiin enemmän hyötykasveja ja puita. Tavoitteena on lisätä asukkaiden hyvinvointia ja ilostuttaa ihmisiä.
Tavoitteena on muuttaa asennekulttuuria niin, että lähiluonnon hoidossa siirrytään vanhoista, kuluttavista tavoista uusiin, kestävämpiin ratkaisuihin.
– Unelmana on, että entistä suurempi yleisö hyväksyisi sellaisen hallitun hoitamattomuuden ja alkaisimme nähdä luonnon monimuotoisuuden tukevan myös pihapiiriä. Istutusten sijaan hoitaisimmekin elinympäristöä niin, että siinä viihtyvät myös linnut ja pörriäiset, työpajoihin osallistuneet Päivi Luotonen ja Eija Rosendahl kuvailevat.
Lumo-foorumissa ihmisiä osallistetaan lähiluonnon hoitoon uudella tavalla.
– Kuka tahansa voi mieltää ja kytkeä oman toimintansa osaksi agendaa. Oman yhdistyksen talkoot, naapuruston infoilta tai oman puutarhan hoito monimuotoisuutta vahvistaen ovat kaikki askeleita kohti yhteistä monimuotoisuuden tulevaisuusvisiota, hän selittää.
Minun lähiluontoni -projektin tarkoituksena on tarjota ihmisille ideoita ja yhteinen suunta.
Työpajoissa syntyneessä visiokokonaisuudessa ehdotettiin muun muassa niittyjen ja ketojen perustamista Uuteenkaupunkiin ”pop up -luvalla”. Yhtenä ideana oli, että Uudellekaupungille haettaisiin kaupunkipuistostatusta ja luontomatkailusta tulisi kaupungin valttikortti. Näitä tavoitteita tuodaan myös kaupungin ilmasto-ohjelmaan. Tavoitteena on myös selvittää vaihtoehtoja yhteisöviljelmien alueiksi.
Lähiluontotekojen tekemistä voitaisiin jatkossa käynnistää esimerkiksi osallistuvalla budjetoinnilla. Ensimmäisessä vaiheessa toimintaa mahdollistava hanke rahoittaa osan ensimmäisten asukaslähtöisten projektien kuluista. Sellainenkin idea työpajoissa syntyi, että Uuteenkaupunkiin perustettaisiin lumolautakunta.
Minun lähiluontoni -prosessia toteutetaan We make transition! Kohti kestävämpää yhteiskuntaa kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin yhteistyöllä -hankkeen avulla. Kansainvälistä projektia toteuttavat Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen liitto, Ukipolis Oy, Varsinais-Suomen Kylät ry, Uudenkaupungin kaupunki sekä Kemiönsaaren kunta. Työpajoja on ollut järjestämässä Varsinais-Suomen liitto ja Valonia.
Fakta
Tätä projektilla tavoitellaan
Visiona on, että vuonna 2035 Uudenkaupungin kaupunkitila on täyttynyt hyötykasveista ja yhteisöviljelmistä. Puistoihin on istutettu esimerkiksi pähkinäpensaita, saksanpähkinöitä, luumuja, päärynöitä ja kirsikoita.
Kasveja hoidetaan kaupunkilaisten talkoilla ja sato on kaikkien käytettävissä.
Uudessakaupungissa on kaupunkilaisten yhteinen yhteisöpuutarha, jossa pääsee perehtymään esimerkiksi syötävään metsäpuutarhaan, lampiin ja kosteikkoihin, hyönteishabitaatteihin, no-dig-vihannesviljelypenkkeihin ja monivuotisiin vihanneskasvi-istutuksiin.
Muitakin yhteisöviljelmiä on perustettu.
Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on ympäristökasvatusta koko kasvatuspolun ajan.
Asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyönä on syntynyt yhdessä tekemisen ja vertaisoppimisen tapoja lähiluonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Lähde: Työpajoissa tehty visiokokonaisuus
