Lainmukainen lastensuojelun järjestäminen onnistuu Suomessa vain Etelä-Karjalassa ja Helsingissä, tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n perjantaina julkaisemista tilastoista. Lastensuojelun henkilöstömitoitusta tiukennettiin vuoden 2024 alussa niin, että yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla asiakkaana enintään 30 lasta. Aiemmin luku oli 35.
Tiukennuksen takia lain vaatimuksiin kykeni yhä harvempi hyvinvointialue, vaikka tosiasiallisesti yhdellä sosiaalityöntekijällä olevien lastensuojeluasiakkaiden määrä väheni usealla alueella.
– Vain Etelä-Karjalassa ja Helsingissä lastensuojelun järjestäminen toteutui pääpiirteissään lain mukaisesti. Voimme tosin arvioida vain sitä, onko työntekijöitä edes vähimmäismäärä, ja valmistuuko palvelutarpeen arviointi edes kolmessa kuukaudessa, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Martta Forsell .
Forsellin mukaan tilastot tarjoavat vain kapean ikkunan lastensuojelun laatuun.
– Mutta ne kertovat kuitenkin siitä, että alueet eivät kykene takaamaan lastensuojeluasioiden käsittelyä edes lainmukaisten aikarajojen ja asiakasmäärien raameissa, Forsell jatkaa.
Tiedot perustuvat THL:n tämän vuoden lastensuojelun käsittelyaikoja ja henkilöstömitoitusta koskeviin tilastoihin.
– Nykyisen kaltaisella vastuusosiaalityöntekijän työnkuvalla 30 lasta on edelleen suuri määrä. Mitoitus on ilmeisesti vähentänyt todellisia ylilyöntejä ja asiakasmäärään kiinnitetään nyt huomioita, mikä on tärkeää, pohtii THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka .
Mitoituksen kääntöpuolena joillakin hyvinvointialueilla kaikki lastensuojelun tarpeessa olevat lapset eivät saa heti omaa nimettyä sosiaalityöntekijää. Tämä “jonottaminen” voi tapahtua joko ennen tai jälkeen lastensuojelutarpeen virallista toteamista, jolloin avataan lastensuojelun asiakkuus.
THL selvitti huhtikuussa alueiden käytäntöjä. Oma sosiaalityöntekijä kyettiin nimeämään heti noin puolella alueista. Kolmasosassa hyvinvointialueita vastuusosiaalityöntekijän nimeämistä jouduttiin satunnaisesti lykkäämään.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa oman sosiaalityötyötekijän nimeämistä jouduttiin tyypillisesti odottamaan. Odotusajat vaihtelivat joistain päivistä jopa kuukausiin. Oman vastuusosiaalityöntekijän nimeämistä priorisoitiin lasten tilanteen kiireellisyyden mukaan.
– Varsinais-Suomessa tarpeen vaatiessa vastuusosiaalityöntekijäksi nimetään sosiaalityöntekijä, jolla jo ylittyy enimmäisasiakasmäärä. Varsinais-Suomen toimintatapa vastaa enemmän muita alueita, joilla sosiaalityöntekijöiden enimmäisasiakasmäärä ylittyy, Forsell kertoo.
Yliruka toteaa, että hyvinvointialueilla on paljon haasteita, mutta myös yritystä löytää kestäviä ratkaisuja lapsiperheiden tukemiseen.
– Keväällä työnsä käynnistänyt Lastensuojelun kansallinen kehittäjäverkosto on ottanut tehtäväkseen hakea uudistusta edellä kuvattuihin ongelmiin eli työnkuviin ja työnjakoon eri lastensuojelun ammattilaisten välillä sekä asiakasmitoituksesta johtuvan lastensuojelun ja perhesosiaalityön välille syntyvän padon synnyttämiin ongelmiin, hän kuvailee.
