Ensin Keskusta-viiri lepattamaan marketin sisäänkäynnin kupeeseen, muutaman vuoden vanha Tosissaan-sloganilla varustettu vaalijuliste pystyyn, karkkikori ja nippu vaaliesitteitä käteen ja ihmisiä jututtamaan.
Keskustelun avausrepliikki ”maistuisiko ehdokkaan tarjoama karkki” kuului Uudenkaupungin S-marketin ovensuussa monta kertaa. Joillekin karkki kelpasi ja joku jäi toviksi turisemaankin.
Karkki kelpasi myös uusikaupunkilaiselle Hannele Mäki-Ettala-Mustoselle ja juttuakin tovin piisasi.
– Olen nähnyt ehdokkaan ennenkin. Nyt hänellä on helppo äänestysnumerokin, Mäki-Ettala-Mustonen naurahti.
– Jos hän noita kaikkia asioita, mitä tuossa esitteessä on kerrottu, siellä EU:ssa koettaa toteuttaa yhdessä muiden kanssa, niin hyvin menee.
Mäki-Ettala ajatteli käydä perinteisesti äänestämässä varsinaisena vaalipäivänä, eli sunnuntaina 9.6.
– Päälle juodaan sitten vaalikahvit.
Loimaan Alastarossa majaansa pitävä Kaunisto, 61, joka on istunut muun muassa kansanedustajana kaudet 2007–2011, on tuttu mies monelle uusikaupunkilaiselle ja laitilalaiselle, sillä monien eri luottamustoimien lisäksi hän toimi maatalousyrittäjänä silloisen puolisonsa kotitilalla Laitilassa 1997–2007 päätoimisuuntana luomukanatalous.
Mutta mikä vetää Kaunistoa Eurooppaan? Hänhän oli aikanaan kovastikin EU:ta vastaan?
– Eurooppa on isossa murroksessa. Moni asia on muuttumassa. Silloin 30 vuotta sitten olin MTK:n palveluksessa ja maatalouspolitiikan muutos oli iso asia. Silloin peruste mennä Eurooppaan oli turvallisuuspolitiikka. Neuvostoliitto oli hajonnut ja haettiin luonnollisesti sellaista länsimaalaista yhteisöllisyyttä. Silloin vastustin sitä, koska mielestäni sopimus oli puutteellinen ja meillä oli huono tietämys siitä, mitä Maastrichtin sopimus velvoittaa. Olin syksyllä 1994 myös kansanäänestyksen ei-liikkeen toiminnanjohtajana. Päätimme jo silloin elää tuloksen mukaisesti, Kaunisto kertoi.
– Nyt vasta 30 vuoden päästä niitä turvallisuuskysymyksiä toden totta koetellaan. Nyt haluan EU-parlamenttiin oikeastaan kahden asian takia. Ensin turvallisuus ennen kaikkea. Euroopalla ei varaa hävitä tätä sotaa. Euroopan on ryhdistäydyttävä ja pidettävä huoli, etteivät äärilaidat vahvistu. On myös pystyttävä maailman tilanteen muutokseen, sillä Kiina vahvistuu ja myös Yhdysvalloissa tapahtuu kaikenlaista.
Toisena Kaunisto mainitsee ruokajärjestelmän, joka on hänen erikoisosaamistaan.
– Muutos on ilmeinen, eikä vähiten ilmastonmuutoksen takia. Myös fossiilitaloudesta pitää päästä eroon. Meidän pitää päästä venäläisestä fossiilienergiasta ja ammoniakista eroon. Sitä tulee tänne Uuteenkaupunkiinkin. Se pitää korvata vihreällä uusiutuvalla energialla, kuten vihreällä vedyllä. Se on aika iso urakka.
– Tähän liittyy iso maatalousvaltio Ukraina, joka on otettava EU:n jäseneksi jollakin aikavälillä. Se muuttaa perinteisen eurooppalaisen maatalouspolitiikan kerta heitolla, Kaunisto jatkoi.
Uudessakaupungissa kun oltiin, puheeksi tuli totta kai myös autotehdas.
– 2000-luvun vaihteessa olin täällä ja silloin tilanne oli murheellinen 90-luvun ison lopetusprosessin jälkeen. Mutta kaupunki ja koko Vakka-Suomi nousi siitä systemaattisella työllä ja saatuja tukija hyödynnettiin. Vahva yrittelijäisyyspohja kantoi. Olen iloinen autoteollisuuden noususta, mutta tietenkin ala on suhdanteiden armoilla, Kaunisto totesi.
– Molemmat isot alat, autot ja niiden osat sekä lannoiteteollisuus ovat kaikki suhdanneriippuvaisia ja maailmantaloudesta riippuvaisia. Siinä tarvitaan hyvää eurooppalaista teollisuus- ja kilpailukykypolitiikkaa.
Ari Anteroinen
